Työkierto strategisena kehittämisen välineenä
Lehmusvuo, Elina (2020)
Lehmusvuo, Elina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092420690
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092420690
Tiivistelmä
Työpaikat voivat toimia nopeasti muuttuvassa ja uusiutuvassa ajassa oppimisympäristöinä. Opinnäytetyöni pääkysymys on, voiko työkiertoa jatkossa suositella Kaapelitehtaalle organisaation kehittämisen välineenä? Kehittyykö työntekijä työkierron aikana ammatillisesti?
Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä on käytetty kyselytutkimusta, jonka avulla on kartoitettu työkierron lähtötilannetta kulttuurialalla. Riittävän populaation muodostamiseksi kyselytutkimus kohdistui useampaan kulttuurialan organisaatioon, mutta vertailun vuoksi myös digitaalisen alan organisaatioon. Toinen opinnäytetyössä käytetty tutkimusmenetelmä on benchmarking.
Työn tilaaja on Suomen suurin kulttuurikeskus Kaapelitehdas Oy. Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksissa ilmenee, että organisaatioiden kannustus omassa työssä kehittymiselle on koettu etenkin kulttuurialla vahvana. Työn merkityksellisyys on myös koettu erittäin tärkeänä kulttuurialalla, kun taas digitaalisella alalla se ei ole noussut esiin niin vahvana. Kyselytutkimuksessa ilmenee, että autonomia ja hallinnan tunne omassa työssä koettiin digitaalisella alalla vahvempana kuin kulttuurialalla. Keskeistä opinnäytetyön tuloksissa oli se, että niin kulttuurialan kuin digitaalisen alan organisaatioissa työntekijöitä kannustetaan oppimaan uutta.
Benchmarkingin tuloksista keskeisenä esiin nousi Futuricessa kehitetty ja käytössä oleva ratkaisumalli, jonka seulan läpi tehdään itsenäinen päätös muun muassa työkiertoon lähtemisestä. Kyselytutkimuksessa saadun positiivisen ja vahvan signaalin perusteella, työkiertoon liittyviä tuloksenhakumenetelmien kehittämistä kannattaa jatkaa tulevaisuudessakin.
Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä on käytetty kyselytutkimusta, jonka avulla on kartoitettu työkierron lähtötilannetta kulttuurialalla. Riittävän populaation muodostamiseksi kyselytutkimus kohdistui useampaan kulttuurialan organisaatioon, mutta vertailun vuoksi myös digitaalisen alan organisaatioon. Toinen opinnäytetyössä käytetty tutkimusmenetelmä on benchmarking.
Työn tilaaja on Suomen suurin kulttuurikeskus Kaapelitehdas Oy. Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksissa ilmenee, että organisaatioiden kannustus omassa työssä kehittymiselle on koettu etenkin kulttuurialla vahvana. Työn merkityksellisyys on myös koettu erittäin tärkeänä kulttuurialalla, kun taas digitaalisella alalla se ei ole noussut esiin niin vahvana. Kyselytutkimuksessa ilmenee, että autonomia ja hallinnan tunne omassa työssä koettiin digitaalisella alalla vahvempana kuin kulttuurialalla. Keskeistä opinnäytetyön tuloksissa oli se, että niin kulttuurialan kuin digitaalisen alan organisaatioissa työntekijöitä kannustetaan oppimaan uutta.
Benchmarkingin tuloksista keskeisenä esiin nousi Futuricessa kehitetty ja käytössä oleva ratkaisumalli, jonka seulan läpi tehdään itsenäinen päätös muun muassa työkiertoon lähtemisestä. Kyselytutkimuksessa saadun positiivisen ja vahvan signaalin perusteella, työkiertoon liittyviä tuloksenhakumenetelmien kehittämistä kannattaa jatkaa tulevaisuudessakin.