Seksuaalinen häirintä suuhygienistin työssä: Tutkimus suuhygienistien työssään kohtaamasta seksuaalisesta häirinnästä
Korvenranta, Minna; Siikala, Anu (2020)
Korvenranta, Minna
Siikala, Anu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092520720
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092520720
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Seksuaalinen häirintä on ollut paljon esillä eri medioissa ja siitä on puhuttu paljon. #Metoo-kampanjan myötä seksuaalinen häirintä nousi esille ja yleiseen tietouteen.
Opinnäytetyömme aiheen taustalla oli Päijät-Hämeen kuntayhtymältä tullut toive tehdä tutkimus seksuaalisen häirinnän esiintyvyydestä suuhygienistien työssä. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan fyysistä, sanatonta tai sanallista seksuaalissävytteistä ei-toivottua toimintaa, jolla loukataan fyysistä tai henkistä koskemattomuutta.
Tutkimuksessamme tarkoituksena oli kuvata suuhygienistien kokemuksia kohtaamastaan seksuaalisesta häirinnästä työpaikallaan. Tämän lisäksi tarkoitus selvittää minkä verran häirintää esiintyy ja onko työpaikoilla olemassa toimintaohjeita mahdollisen häirinnän varalle.
Tavoitteena oli tutkimuksesta saadun tiedon avulla tuoda työnantajien tietoon seksuaalisen häirinnän yleisyys, rohkaista työntekijöitä puhumaan työpaikoilla häirinnästä avoimemmin sekä ilmoittamaan häirinnät matalalla kynnyksellä. Lisäksi, että työpaikat kehittäisivät toimintaohjeet tai päivittäisivät jo olemassa olevat häirinnän varalle.
Opinnäytetyömme toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena yhteistyössä Suomen Suuhygienistiliiton kanssa. Tutkimuksen kohderyhmänä oli julkisella- ja yksityissektorilla työskentelevät suuhygienistit. Teimme verkkokyselyn, joka lähetettiin sähköpostitse niille Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n jäsenille (778), jotka olivat antaneet suostumuksensa mainos- ja muiden yhteistyösähköpostien lähettämiseen. Kyselyyn vastasi 171 suuhygienistiä. Kyselyn vastausprosentti oli 22 %. Kyselyn tuloksia ei voida yleistää kaikkiin Suomen suuhygienisteihin, mutta tulokset olivat linjassa muiden vastaavien tutkimuksien kanssa.
Tuloksista kävi ilmi, että 40 % vastaajista oli kokenut työssään seksuaalista häirintää. Suurimmassa osassa (92%) seksuaaliseen häirintään syyllistynyt tekijä oli ollut asiakas/potilas. Toiseksi useimmin (16 %) tekijä oli ollut työkaveri ja 8 % vastauksista häirinnän tekijänä oli esimies. Häirintää oli koettu hyvin monessa eri muodossa. Seksuaalinen häirintä oli ollut useimmin (40 %) sanallista. Seuraavaksi eniten (25 %) häirintä oli ollut ilmeitä tai eleitä ja 18 % vastaajista häirintä oli ollut fyysistä. Tutkimuksessa selvisi myös, että suurin osa kyselyyn vastanneista ei tiennyt, että oliko työpaikalla olemassa toimintaohjeita seksuaalisen häirinnän varalle.
Jatkossa olisi hyvä selvittää, että mitä eri keinoja olisi puuttua seksuaaliseen häirintään ja millä tavoin sitä voisi ehkäistä. Työpaikoilla olisi myös hyvä puhua seksuaalisesta häirinnästä avoimemmin ja rohkaista tuomaan kaikki häirintä esiin.
Seksuaalinen häirintä on ollut paljon esillä eri medioissa ja siitä on puhuttu paljon. #Metoo-kampanjan myötä seksuaalinen häirintä nousi esille ja yleiseen tietouteen.
Opinnäytetyömme aiheen taustalla oli Päijät-Hämeen kuntayhtymältä tullut toive tehdä tutkimus seksuaalisen häirinnän esiintyvyydestä suuhygienistien työssä. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan fyysistä, sanatonta tai sanallista seksuaalissävytteistä ei-toivottua toimintaa, jolla loukataan fyysistä tai henkistä koskemattomuutta.
Tutkimuksessamme tarkoituksena oli kuvata suuhygienistien kokemuksia kohtaamastaan seksuaalisesta häirinnästä työpaikallaan. Tämän lisäksi tarkoitus selvittää minkä verran häirintää esiintyy ja onko työpaikoilla olemassa toimintaohjeita mahdollisen häirinnän varalle.
Tavoitteena oli tutkimuksesta saadun tiedon avulla tuoda työnantajien tietoon seksuaalisen häirinnän yleisyys, rohkaista työntekijöitä puhumaan työpaikoilla häirinnästä avoimemmin sekä ilmoittamaan häirinnät matalalla kynnyksellä. Lisäksi, että työpaikat kehittäisivät toimintaohjeet tai päivittäisivät jo olemassa olevat häirinnän varalle.
Opinnäytetyömme toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena yhteistyössä Suomen Suuhygienistiliiton kanssa. Tutkimuksen kohderyhmänä oli julkisella- ja yksityissektorilla työskentelevät suuhygienistit. Teimme verkkokyselyn, joka lähetettiin sähköpostitse niille Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n jäsenille (778), jotka olivat antaneet suostumuksensa mainos- ja muiden yhteistyösähköpostien lähettämiseen. Kyselyyn vastasi 171 suuhygienistiä. Kyselyn vastausprosentti oli 22 %. Kyselyn tuloksia ei voida yleistää kaikkiin Suomen suuhygienisteihin, mutta tulokset olivat linjassa muiden vastaavien tutkimuksien kanssa.
Tuloksista kävi ilmi, että 40 % vastaajista oli kokenut työssään seksuaalista häirintää. Suurimmassa osassa (92%) seksuaaliseen häirintään syyllistynyt tekijä oli ollut asiakas/potilas. Toiseksi useimmin (16 %) tekijä oli ollut työkaveri ja 8 % vastauksista häirinnän tekijänä oli esimies. Häirintää oli koettu hyvin monessa eri muodossa. Seksuaalinen häirintä oli ollut useimmin (40 %) sanallista. Seuraavaksi eniten (25 %) häirintä oli ollut ilmeitä tai eleitä ja 18 % vastaajista häirintä oli ollut fyysistä. Tutkimuksessa selvisi myös, että suurin osa kyselyyn vastanneista ei tiennyt, että oliko työpaikalla olemassa toimintaohjeita seksuaalisen häirinnän varalle.
Jatkossa olisi hyvä selvittää, että mitä eri keinoja olisi puuttua seksuaaliseen häirintään ja millä tavoin sitä voisi ehkäistä. Työpaikoilla olisi myös hyvä puhua seksuaalisesta häirinnästä avoimemmin ja rohkaista tuomaan kaikki häirintä esiin.