Uudistuskykyä palvelutyöhön itseohjautuvasta ekosysteemistä
Tuohimaa, Minna (2020)
Tuohimaa, Minna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020093020842
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020093020842
Tiivistelmä
Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tutkimusongelmana oli hajautetusti toimivan yrityksen asiakaslähtöisen kehitystoiminnan puute. Tavoitteena oli löytää ratkaisu asiantuntijatyön itseohjautuvaan kehitystoimintaan sekä lisätä asiantuntijan valmiutta vastata nopeasti muuttuvan palveluympäristön tarpeisiin.
Kehittämistyö toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena. Laadullinen toimintatutkimus soveltuu hyvin moniulotteiseen kehitystyöhön, jossa teoreettisen viitekehyksen ja intervention avulla löydetään kokonaisuuden kannalta onnistunut ratkaisu. Toimintatutkimuksen rakenteellisen ohjautumisen teoreettisina viitekehyksinä käytettiin henkilöstövoimavaran ohjautumista ja systeemiajattelua. Palveluliiketoiminnan kehittämistyön teoreettisena viitekehyksenä käytettiin palvelumuotoilua. Henkilöstön osaamispääoman jakotapa löydettiin markkinastrategisesta viitekehyksestä. Yhteisöllisiä kehitysmenetelmiä jäsennettiin parvitoiminnan, ketterän oppimisen ja itsensä johtamisen teoreettisista viitekehyksistä.
Uuden toimintamallin keskeisinä tiedonhankintamenetelminä olivat toimeksiantajayrityksen
nykytila-analyysi ja henkilöstöpäällikön teemahaastattelu. Pilotoinnin aikana tiedonhankintamenetelmänä käytettiin havainnointia, reflektointia ja workshop toimintaa. Analyysin tulosmittarina hyödynnettiin pilotti- ja verrokkiryhmien aloitus- ja päättökyselyä.
Laadullisen toimintatutkimuksen tuloksena syntyi asiantuntijoiden yhteisöllisyyttä ja itseohjautuvuutta parantava kehittämisen ekosysteemi. Ekosysteemiverkosto rakennettiin ilmiölähtöisten parvien avulla. Asiantuntijan itseohjautuvuus vahvistui lähiesimiehen ja parven yhteistyössä sekä palvelumuotoilun kehityssprinteillä. Pilotoinnin kehitystoiminnan tuloksena syntyi organisaatiorakenteiden joustavuutta kasvattava henkilöstöhallinnon, johdon ja asiantuntijapalveluiden vastavuoroinen yhteistyömalli.
Pilotoinnin aikana asiantuntijoiden innovointikyky ja palveluiden tuloksellisuus paranivat. Toimintatutkimuksella on ollut vaikutusta kohdeorganisaation yhteisöllisemmän ja joustavamman toiminnan toteutumiseen. Toimintatutkimuksen tulokset vastaavat hyvin muuttuvan palveluympäristön, kilpailukyvyn, verkostoitumisen ja innovointikyvyn vaatimuksiin.
Kehittämistyö toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena. Laadullinen toimintatutkimus soveltuu hyvin moniulotteiseen kehitystyöhön, jossa teoreettisen viitekehyksen ja intervention avulla löydetään kokonaisuuden kannalta onnistunut ratkaisu. Toimintatutkimuksen rakenteellisen ohjautumisen teoreettisina viitekehyksinä käytettiin henkilöstövoimavaran ohjautumista ja systeemiajattelua. Palveluliiketoiminnan kehittämistyön teoreettisena viitekehyksenä käytettiin palvelumuotoilua. Henkilöstön osaamispääoman jakotapa löydettiin markkinastrategisesta viitekehyksestä. Yhteisöllisiä kehitysmenetelmiä jäsennettiin parvitoiminnan, ketterän oppimisen ja itsensä johtamisen teoreettisista viitekehyksistä.
Uuden toimintamallin keskeisinä tiedonhankintamenetelminä olivat toimeksiantajayrityksen
nykytila-analyysi ja henkilöstöpäällikön teemahaastattelu. Pilotoinnin aikana tiedonhankintamenetelmänä käytettiin havainnointia, reflektointia ja workshop toimintaa. Analyysin tulosmittarina hyödynnettiin pilotti- ja verrokkiryhmien aloitus- ja päättökyselyä.
Laadullisen toimintatutkimuksen tuloksena syntyi asiantuntijoiden yhteisöllisyyttä ja itseohjautuvuutta parantava kehittämisen ekosysteemi. Ekosysteemiverkosto rakennettiin ilmiölähtöisten parvien avulla. Asiantuntijan itseohjautuvuus vahvistui lähiesimiehen ja parven yhteistyössä sekä palvelumuotoilun kehityssprinteillä. Pilotoinnin kehitystoiminnan tuloksena syntyi organisaatiorakenteiden joustavuutta kasvattava henkilöstöhallinnon, johdon ja asiantuntijapalveluiden vastavuoroinen yhteistyömalli.
Pilotoinnin aikana asiantuntijoiden innovointikyky ja palveluiden tuloksellisuus paranivat. Toimintatutkimuksella on ollut vaikutusta kohdeorganisaation yhteisöllisemmän ja joustavamman toiminnan toteutumiseen. Toimintatutkimuksen tulokset vastaavat hyvin muuttuvan palveluympäristön, kilpailukyvyn, verkostoitumisen ja innovointikyvyn vaatimuksiin.