ERICA-hätäkeskustietojärjestelmän riskinarvion osuvuus Helsingin Pelastuslaitoksella
Hotari, Roni; Kalola, Lasse; Leino, Erkka (2020)
Hotari, Roni
Kalola, Lasse
Leino, Erkka
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100420950
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100420950
Tiivistelmä
Suomessa otettiin käyttöön vuonna 2018 uusi hätäkeskustietojärjestelmä ERICA. Järjestelmä on valtakunnallinen ja kaikkien hätäkeskustoimintaan osallistuvien toimijoiden yhteisessä käytössä. ERICA:n käyttöönoton on huomattu nostavan etenkin A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävämäärää ensihoidossa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä HUS Akuutti ensihoito Helsingin sekä Helsingin pelastuslaitoksen kanssa. Tarkoituksena oli tutkia, miten ERICA-hälytysjärjestelmän riskinarvio vastaa potilaan todellista avuntarvetta Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitotehtävillä, sekä mitä eroja on hätäkeskuksen tehtävänkäsittelyohjeella verrattuna ensihoitokertomuksen esitietoihin. Aineisto kerättiin Helsingin pelastuslaitoksen Merlot Medi -potilastietojärjestelmän ensihoitokertomuksista ajalta 1.8.-31.10.2019 ja rajattiin koskemaan tehtävälajeja 702 (tajuttomuus), 703 (hengitysvaikeus), 752 (myrkytys), 781 (vatsakipu) ja 200 (tieliikenneonnettomuus). Aineisto analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Tavoitteena oli tuottaa riskinarvion osuvuudesta uutta tietoa, jota voidaan käyttää riskianalyysirungon toimivuuden arvioimiseen ja mahdolliseen kehittämiseen tulevaisuudessa. Opinnäytetyön tuloksena selvisi, että hätäkeskuksen riskinarvion osuvuus ei ole erityisen hyvä. Lähes puolessa käsitellyistä ensihoitotehtävistä avuntarve oli hätäkeskuksen toimesta yliarvioitu. Eniten kiireellisyyden yliarviointia tapahtui A- ja B-tehtävissä ja selvästi eniten tehtäväkoodissa 702 (tajuttomuus). Aineiston perusteella hätäkeskuksen valitsema hälytyskoodi vastasi potilaan pääasiallista terveysongelmaa reilussa puolessa tehtävistä. Kiireellisyysluokitus taas oli arvioitu oikeaksi hieman alle puolessa tehtävistä. Noin neljäsosassa tehtävistä ensihoidolle ei ollut lainkaan tarvetta. Toisaalta tehtäväkiireellissyden aliarviointi oli hyvin vähäistä.