Verkkosuunnittelu ja sovelluskehykset
Pekkanen, Niila (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100621065
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100621065
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia verkkosuunnittelun eri periaatteiden historiaa sekä erilaisia sovelluskehyksiä eli työkaluja, joita käytetään nykyään avuksi suunnitteluprosessissa. Työn tavoitteena on tutkia tarkemmin eri sovelluskehyksiä ja sitä, miten laajalle ne ovat levinneet. Tämän lisäksi tutkitaan miten eri sovelluskehykset käytännössä toimivat ja suunnitellaan verkkosivun ulkoasu kolmea eri kehystä käyttäen sekä pohditaan lopputulosten vertailun perusteella, onko verkkosuunnittelijoille saatavilla laadukkaita vaihtoehtoja suunnittelun helpottamiseksi.
Verkkosuunnittelun historiaa -luvussa käytetään lähteinä lähinnä O’Reilly-nettikirjastoa sekä Google Books -palvelua, joista kumpikin tarjoavat e-kirjoja opinnäytetyössä tutkittavista aiheista. Sovelluskehysten lähteinä käytetään pääasiassa niiden omia sivustoja ja GitHub-säilöjä, joissa kunkin kehyksen lähdekoodi yleensä sijaitsee. Työn toteutuksessa käytetään apuna rautalankamallien suunnitteluohjelmaa Figma ja koodieditoria Visual Studio Code. Työn aikana valittuja sovelluskehyksiä Bootstrap, W3.CSS ja Concrete.css käytetään pohjina varsinaisessa toteutuksessa.
Opinnäytetyössä saavutettujen tulosten perusteella verkkosuunnittelijoille on sovelluskehysten suhteen joitakin vaihtoehtoja saatavilla, mutta niiden opettelemiseen täytyy uhrata aikaa sillä suosituimmat kehykset ovat useimmiten myös suurimpia. Pienemmillä sovelluskehyksillä sivus-tojen ulkoasua ei joissakin tapauksissa ole edes mahdollista toteuttaa.
Työ on omavalintainen opinnäytetyön tekijän, työn ohjaajan sekä tutkintovastaavan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Työtä voidaan hyödyntää opinnoissa esimerkkinä hyvistä taikka huonoista käytänteistä ja se antaa hyvän pohjan verkkosuunnittelusta kiinnostuneille.
Verkkosuunnittelun historiaa -luvussa käytetään lähteinä lähinnä O’Reilly-nettikirjastoa sekä Google Books -palvelua, joista kumpikin tarjoavat e-kirjoja opinnäytetyössä tutkittavista aiheista. Sovelluskehysten lähteinä käytetään pääasiassa niiden omia sivustoja ja GitHub-säilöjä, joissa kunkin kehyksen lähdekoodi yleensä sijaitsee. Työn toteutuksessa käytetään apuna rautalankamallien suunnitteluohjelmaa Figma ja koodieditoria Visual Studio Code. Työn aikana valittuja sovelluskehyksiä Bootstrap, W3.CSS ja Concrete.css käytetään pohjina varsinaisessa toteutuksessa.
Opinnäytetyössä saavutettujen tulosten perusteella verkkosuunnittelijoille on sovelluskehysten suhteen joitakin vaihtoehtoja saatavilla, mutta niiden opettelemiseen täytyy uhrata aikaa sillä suosituimmat kehykset ovat useimmiten myös suurimpia. Pienemmillä sovelluskehyksillä sivus-tojen ulkoasua ei joissakin tapauksissa ole edes mahdollista toteuttaa.
Työ on omavalintainen opinnäytetyön tekijän, työn ohjaajan sekä tutkintovastaavan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Työtä voidaan hyödyntää opinnoissa esimerkkinä hyvistä taikka huonoista käytänteistä ja se antaa hyvän pohjan verkkosuunnittelusta kiinnostuneille.