Lasten näkökulmia osallisuudesta varhaiskasvatuksen arjessa
Hekkala, Matleena; Kivelä, Katriina (2020)
Hekkala, Matleena
Kivelä, Katriina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101321305
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101321305
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aiheena on lasten näkökulmia osallisuudesta varhaiskasvatuksen arjessa. Sen tarkoituksena on selvittää lasten omia näkemyksiä ja kokemuksia osallisuudesta päiväkodin arjessa. Opinnäytetyömme on laadullinen tapaustutkimus. Keräsimme opinnäytetyömme aineiston lasten teemahaastatteluiden avulla, haastatteluihin osallistuneet lapset olivat 4-5 vuotiaita. Opinnäytetyömme toimeksiantajana toimi eräs Oulun kaupungin päiväkoti. Työmme tietoperusta koostuu varhaiskasvatukseen ja osallisuuteen liittyvästä kirjallisuudesta.
Haastattelun avulla saimme selville, että lasten kokemukset osallisuudesta liittyvät arjen tilanteisiin. Tutkimuksemme mukaan, lasten osallisuuden kokemukset olivat rajalliset perustoimintojen osalta, jotka muodostavat päivän rutiineja. Laajemmin osallisuutta koettiin leikissä sekä vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Vaikuttamisen mahdollisuudet olivat laajemmat, jos se koski leikkiä tai toimimista vertaisryhmässä. Lapset kokivat joiltain osin voivansa vaikuttaa myös päiväkodissa tehtäviin asioihin, jotka eivät koskeneet paljon perustoimintoja. Lapset kertoivat voivansa ehdottaa aikuisille asioita, joita haluaisivat päiväkodissa tehdä, mutta aikuiset päättävät niistä. Vaikuttamista silti tapahtui, sillä lapset kokivat heidän toiveitaan myös toteutettavan.
Opinnäytetyötämme toimeksiantaja voi hyödyntää osallisuuden edistämisessä ja sen laajempien kokemusten mahdollistamisessa. Tutkimuksemme auttaa pohtimaan osallisuutta enemmän lasten näkökulmasta ja heidän kokemuksistaan käsin. Tutkimuksemme pohjalta heräsi jatkotutkimusideoita leikin valinnan, osallisuuden ajallisen ulottuvuuden, osallisuuden tunnetason tutkimisesta
Haastattelun avulla saimme selville, että lasten kokemukset osallisuudesta liittyvät arjen tilanteisiin. Tutkimuksemme mukaan, lasten osallisuuden kokemukset olivat rajalliset perustoimintojen osalta, jotka muodostavat päivän rutiineja. Laajemmin osallisuutta koettiin leikissä sekä vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Vaikuttamisen mahdollisuudet olivat laajemmat, jos se koski leikkiä tai toimimista vertaisryhmässä. Lapset kokivat joiltain osin voivansa vaikuttaa myös päiväkodissa tehtäviin asioihin, jotka eivät koskeneet paljon perustoimintoja. Lapset kertoivat voivansa ehdottaa aikuisille asioita, joita haluaisivat päiväkodissa tehdä, mutta aikuiset päättävät niistä. Vaikuttamista silti tapahtui, sillä lapset kokivat heidän toiveitaan myös toteutettavan.
Opinnäytetyötämme toimeksiantaja voi hyödyntää osallisuuden edistämisessä ja sen laajempien kokemusten mahdollistamisessa. Tutkimuksemme auttaa pohtimaan osallisuutta enemmän lasten näkökulmasta ja heidän kokemuksistaan käsin. Tutkimuksemme pohjalta heräsi jatkotutkimusideoita leikin valinnan, osallisuuden ajallisen ulottuvuuden, osallisuuden tunnetason tutkimisesta