Toimintaterapia edistämässä toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista kehitysvammaisen asiakkaan arjessa
Tiittanen, Henna; Vihmalaakso, Vilma (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101521353
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101521353
Tiivistelmä
Toiminnallisiksi oikeuksiksi määritellään oikeus kokea toiminta merkityksellisenä ja rikastavana, oikeus kehittyä terveyttä ja sosiaalista yhteisyyttä edistävän toiminnan kautta, oikeus käyttää yksilön tai väestön itsemääräämisoikeutta sekä oikeus hyötyä oman sosiaalisen ympäristön tarjoamista erilaisista toiminnoista sekä osallistua niihin. Toimintaterapeutti on merkittävässä roolissa näiden oikeuksien edistämisessä. Vaikka kehitysvammaisten henkilöiden osallistumista ja mahdollisuutta vaikuttaa elämäänsä on pyritty edistämään monin tavoin, he kokevat silti esteitä näiden toteutumisessa.
Tämä opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tavoitteena on koota näyttöön perustuvaa tietoa toimintaterapian mahdollisuuksista edistää aikuisen kehitysvammaisen henkilön toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata toimintaterapian mahdollisuuksia edistää toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista aikuisen kehitysvammaisen henkilön arkielämässä.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena saatiin tietoa siitä, että toimintaterapeutti voi monella eri tavalla edistää aikuisen kehitysvammaisen henkilön toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista arjessa. Kognitiivisten apuvälineiden hyödyntäminen arjessa edistää muun muassa itsenäisyyttä
sekä lisää toiminnallista osallisuutta. Toimintaterapeutin ymmärrys eri ympäristöjen vaikutuksesta osallistumiseen sekä toiminnan ja ympäristön analysoiminen ja adaptoiminen edistää asiakkaan osallistumista merkityksellisiin toimintoihin. Henkilökunnan ohjaaminen asiakaslähtöiseen työskentelyyn sekä asiakkaan tarkoituksenmukainen tukeminen ovat yhteydessä asiakkaan toimintaan sitoutumiseen. Toimintaan sitoutumisen tunnistamisessa voidaan käyttää apuna erilaisia menetelmiä, kuten esimerkiksi VQ-havainnointimenetelmää.
Kirjallisuuskatsauksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimintaterapeutilla on osaamista edistää aikuisen kehitysvammaisen henkilön toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista
mahdollistamalla osallistuminen merkityksellisiin toimintoihin, sekä tukea niissä suoriutumista.
Tämä opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tavoitteena on koota näyttöön perustuvaa tietoa toimintaterapian mahdollisuuksista edistää aikuisen kehitysvammaisen henkilön toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata toimintaterapian mahdollisuuksia edistää toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista aikuisen kehitysvammaisen henkilön arkielämässä.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena saatiin tietoa siitä, että toimintaterapeutti voi monella eri tavalla edistää aikuisen kehitysvammaisen henkilön toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista arjessa. Kognitiivisten apuvälineiden hyödyntäminen arjessa edistää muun muassa itsenäisyyttä
sekä lisää toiminnallista osallisuutta. Toimintaterapeutin ymmärrys eri ympäristöjen vaikutuksesta osallistumiseen sekä toiminnan ja ympäristön analysoiminen ja adaptoiminen edistää asiakkaan osallistumista merkityksellisiin toimintoihin. Henkilökunnan ohjaaminen asiakaslähtöiseen työskentelyyn sekä asiakkaan tarkoituksenmukainen tukeminen ovat yhteydessä asiakkaan toimintaan sitoutumiseen. Toimintaan sitoutumisen tunnistamisessa voidaan käyttää apuna erilaisia menetelmiä, kuten esimerkiksi VQ-havainnointimenetelmää.
Kirjallisuuskatsauksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimintaterapeutilla on osaamista edistää aikuisen kehitysvammaisen henkilön toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista
mahdollistamalla osallistuminen merkityksellisiin toimintoihin, sekä tukea niissä suoriutumista.