Lahjoitukset yleishyödyllisen yhdistyksen taloushallinnossa
Hätönen, Tuija (2020)
Hätönen, Tuija
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102121473
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102121473
Tiivistelmä
Suomessa toimii paljon yleishyödyllisiä yhdistyksiä. Monien näiden yhdistysten yksi tulonlähde on yksityishenkilöiltä saadut vastikkeettomat rahalahjoitukset. Tässä opinnäytetyössä selvitetään, miten näitä lahjoituksia tulisi käsitellä yhdistyksen taloushallinnossa.
Opinnäytetyön alun teoriaviitekehyksessä perehdytään siihen, minkälaisia ovat yleishyödylliset yhdistykset ja niiden taloushallinto. Sen jälkeen selvitetään, miten lahjoituksia tulisi käsitellä yhdistyksen kirjanpidossa, verotuksessa, budjetoinnissa ja raportoinnissa. Yhdistysten lahjoitusten keräämiseen vaikuttaa keskeisesti rahankeräyslaki. Kaikki yhdistykset, jotka pyytävät ihmisiltä lahjoituksia, tarvitsevat rahankeräysluvan. Tämä lupa haetaan Poliisihallitukselta. Rahankeräyslaki uudistui 1.3.2020, joten opinnäytetyön aihe on sen takia hyvin ajankohtainen. Lahjoituksia keräävien yhdistysten tulee huolehtia, että lahjoitusrahat menevät myös perille kerättyyn tarkoitukseen. Siksi yhdistysten tulee kiinnittää huomiota väärinkäytösten ehkäisyyn.
Opinnäytetyö toteutettiin käyttämällä sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista menetelmää. Opinnäytetyöhön kuuluu kaksi haastattelua. Haastattelujen lisäksi siihen kuuluu yhden yhdistyksen jäsenille suunnattu kyselytutkimus. Yhdistys voi hyödyntää kyselytutkimuksen tuloksia oman toimintansa kehittämisessä. Toinen haastateltavista oli kyselytutkimuksessa olevan yhdistyksen toiminnanjohtaja ja toinen oli Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeri.
Opinnäytetyön tuloksena huomattiin, että lahjoitukset vaikuttavat moniin eri osa-alueisiin yhdistyksen taloushallinnossa. Yhdistyksessä toimivilla tulee siis olla osaamista niiden käsittelyyn. Haastatellulta yhdistykseltä tuota osaamista löytyi. Lisäksi opinnäytetyön kyselytutkimuksessa selvisi, että siihen vastanneet yhdistyksen jäsenet olivat ahkeria lahjoittajia. Useimmat heistä lahjoittivat monta kertaa vuodessa. Vastaajat kokivat saavansa hyvin tie-toa mihin lahjoituksia on käytetty. Kuitenkin varsinkin nuoremmat lahjoittajat halusivat lisää tietoa siitä, mitä rahoilla on saatu aikaisiksi. Kyselyn tuloksissa kävi ilmi, että yhdistyksen toiminta täytyy olla merkittävää, jotta lahjoittaja haluaa antaa sille lahjoituksia.
Opinnäytetyön alun teoriaviitekehyksessä perehdytään siihen, minkälaisia ovat yleishyödylliset yhdistykset ja niiden taloushallinto. Sen jälkeen selvitetään, miten lahjoituksia tulisi käsitellä yhdistyksen kirjanpidossa, verotuksessa, budjetoinnissa ja raportoinnissa. Yhdistysten lahjoitusten keräämiseen vaikuttaa keskeisesti rahankeräyslaki. Kaikki yhdistykset, jotka pyytävät ihmisiltä lahjoituksia, tarvitsevat rahankeräysluvan. Tämä lupa haetaan Poliisihallitukselta. Rahankeräyslaki uudistui 1.3.2020, joten opinnäytetyön aihe on sen takia hyvin ajankohtainen. Lahjoituksia keräävien yhdistysten tulee huolehtia, että lahjoitusrahat menevät myös perille kerättyyn tarkoitukseen. Siksi yhdistysten tulee kiinnittää huomiota väärinkäytösten ehkäisyyn.
Opinnäytetyö toteutettiin käyttämällä sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista menetelmää. Opinnäytetyöhön kuuluu kaksi haastattelua. Haastattelujen lisäksi siihen kuuluu yhden yhdistyksen jäsenille suunnattu kyselytutkimus. Yhdistys voi hyödyntää kyselytutkimuksen tuloksia oman toimintansa kehittämisessä. Toinen haastateltavista oli kyselytutkimuksessa olevan yhdistyksen toiminnanjohtaja ja toinen oli Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeri.
Opinnäytetyön tuloksena huomattiin, että lahjoitukset vaikuttavat moniin eri osa-alueisiin yhdistyksen taloushallinnossa. Yhdistyksessä toimivilla tulee siis olla osaamista niiden käsittelyyn. Haastatellulta yhdistykseltä tuota osaamista löytyi. Lisäksi opinnäytetyön kyselytutkimuksessa selvisi, että siihen vastanneet yhdistyksen jäsenet olivat ahkeria lahjoittajia. Useimmat heistä lahjoittivat monta kertaa vuodessa. Vastaajat kokivat saavansa hyvin tie-toa mihin lahjoituksia on käytetty. Kuitenkin varsinkin nuoremmat lahjoittajat halusivat lisää tietoa siitä, mitä rahoilla on saatu aikaisiksi. Kyselyn tuloksissa kävi ilmi, että yhdistyksen toiminta täytyy olla merkittävää, jotta lahjoittaja haluaa antaa sille lahjoituksia.