”Voisko joku taho ottaa yhteyttä ja kysellä, että kuinka mä voin? ”: Vaasalaisten omaishoitajien jaksaminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää kuinka vaasalaiset eläkeikäiset omaishoitajat jaksavat ja voivat tällä hetkellä. Lisäksi haluttiin selvittää kuinka omaishoitajat kokevat avun hakemisen ja saamisen, sekä mitä ulkopuolisia palveluita heillä on arjen tukena. Opinnäytetyössä tutkittiin myös mitä palveluita eläkeikäiset omaishoitajat toivoisivat saavansa sekä mikä palveluissa on hyvää ja missä olisi vielä korjattavaa. Opinnäytetyössä nousi esiin myös, kuinka palveluita tulisi kehittää, että ne tukisivat mahdollisimman paljon omaishoitajien jaksamista. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla eli jokaiselta haastateltavalta kysyttiin samat kysymykset samassa järjestyksessä, mutta haastateltavat vastasivat kysymyksiin omin sanoin avoimesti. Haastattelussa oli yhteensä 13 kysymystä. Jokaiseen haastatteluun oli varattu aikaa 20 – 45 minuuttia. Tutkimustulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten avaamisen tukena käytettiin erilaisia kuvioita havainnollistamaan tuloksia. Tutkimustuloksista selvisi, että omaishoitotilanteessa raskaaksi ja kuluttavaksi koettiin tilanteen sitovuus, omista menoistaan luopuminen sekä yksin vastuun kantaminen. Ulkopuolista apua kaivattiin lähinnä kodinhoidollisiin tehtäviin sekä hoidettavan tueksi, että omaishoitajalle mahdollistuisi enemmän omaa aikaa. Lisäksi aktiivisempia terveystarkastuksia ja mielenhyvinvointia tukevia palveluita kaivattiin enemmän. Omaishoitajien jaksamista tukevia voimavaroja olivat erityisesti omat harrastukset, kuten monipuoliset liikuntamuodot sekä sosiaaliset suhteet perheeseen ja ystäviin.