Ravitsemusprofilointi osana SOK:n Omat Ostot -palvelua
Valli, Nelli (2020)
Valli, Nelli
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061618918
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061618918
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää ravintotietojen hyödynnettävyyttä digitaalisessa ostokäyttäytymistä seuraavassa sovelluksessa Suomessa. Työn toimeksiantaja oli Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK). Työn kehittämistehtävänä oli tutkia SOK:n digitaaliseen Omat Ostot -palveluun tulevaa ravitsemusprofilointimallia. Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli dokumentoida uuden ravitsemusprofilointimallin rakentumisen vaiheita. Ravitsemusprofilointia hyödynnetään palveluun tulevassa Tavoite-toiminnossa ja työssä käsitellään tavoiteasetantaan liittyviä potentiaalisia toimintoja. Tavoite-toiminnon lähtökohtana on ollut asiakkaiden halu syödä paremmin sekä saada tietoa terveellisemmästä ravinnosta. Tavoite-toiminnon tarkoituksena on antaa asiakkaille mahdollisuus rakentaa tavoitteita omien ostojensa ravintotietojen ympärille.
Tutkimusaineisto kerättiin asiantuntijatyöpajojen, sähköisen kyselyn sekä syventävien asiakashaastattelujen avulla. Asiantuntijatyöpajoihin osallistuivat SOK:n palvelukehityksen edustajat sekä Helsingin yliopiston ravintotutkijat. Sähköinen kysely lähetettiin satunnaispoimintana tutkimusluvan antaneille S-ryhmän asiakasomistajille, ja kyselyn vastausprosentti oli 44 % (n=2177). Syventävät asiakashaastattelut tehtiin kolmelle jatkotutkimusluvan antaneelle henkilöille. Osa sähköisen kyselyn tuloksista salattiin toimeksiantajan pyynnöstä.
Ravitsemusprofilointimallin vaiheisiin kuuluivat laskentamallin luominen, raja-arvot, numeeriset indeksit ja tuotteiden ryhmittely. Työssä perehdyttiin olemassa olevan ravitsemusprofilointimalli Nutri-Scoreen, jota käytettiin uuden mallin vertailukohtana. Nutri-Scoren hyötyinä nähtiin merkinnän toimivuus esittää ravitsemuksen laatua liikennevalomallin avulla. Haasteina nousivat esiin laskennan toteutus annetuilla ravintoaineilla ja ryhmillä. Uudessa ravitsemusprofilointimallissa haluttiin huomioida suomalaiset ravintosuositukset. Asiakaslähtöisyyden huomioimista varten tutkittiin asiakkaiden ostokäyttäytymistä, käsitystä terveellisestä ruokavaliosta sekä suhtautumista ravintosuositteluun. Tulosten perusteella asiakkaat kokivat hyvinvointisovellukset hyödyllisinä ja halusivat asettaa ruokaostoksiinsa liittyviä terveyttä edistäviä tavoitteita.
Laadukkaan ravitsemusprofilointimallin rakentuminen vaatii enemmän laskentaan liittyvää testausta ja asiakasymmärryksen kasvattamista. Ravitsemusprofilointia ja liikennevalomallia voidaan tulevaisuudessa käyttää myös elintarvikepakkauksissa. Merkintöjen käytöstä olisi kansanterveydellistä hyötyä, koska ne helpottavat terveellisten tuotteiden valinnassa, eivätkä vaadi kuluttajilta laajaa ymmärrystä ravintotietojen tulkitsemisesta.
Tutkimusaineisto kerättiin asiantuntijatyöpajojen, sähköisen kyselyn sekä syventävien asiakashaastattelujen avulla. Asiantuntijatyöpajoihin osallistuivat SOK:n palvelukehityksen edustajat sekä Helsingin yliopiston ravintotutkijat. Sähköinen kysely lähetettiin satunnaispoimintana tutkimusluvan antaneille S-ryhmän asiakasomistajille, ja kyselyn vastausprosentti oli 44 % (n=2177). Syventävät asiakashaastattelut tehtiin kolmelle jatkotutkimusluvan antaneelle henkilöille. Osa sähköisen kyselyn tuloksista salattiin toimeksiantajan pyynnöstä.
Ravitsemusprofilointimallin vaiheisiin kuuluivat laskentamallin luominen, raja-arvot, numeeriset indeksit ja tuotteiden ryhmittely. Työssä perehdyttiin olemassa olevan ravitsemusprofilointimalli Nutri-Scoreen, jota käytettiin uuden mallin vertailukohtana. Nutri-Scoren hyötyinä nähtiin merkinnän toimivuus esittää ravitsemuksen laatua liikennevalomallin avulla. Haasteina nousivat esiin laskennan toteutus annetuilla ravintoaineilla ja ryhmillä. Uudessa ravitsemusprofilointimallissa haluttiin huomioida suomalaiset ravintosuositukset. Asiakaslähtöisyyden huomioimista varten tutkittiin asiakkaiden ostokäyttäytymistä, käsitystä terveellisestä ruokavaliosta sekä suhtautumista ravintosuositteluun. Tulosten perusteella asiakkaat kokivat hyvinvointisovellukset hyödyllisinä ja halusivat asettaa ruokaostoksiinsa liittyviä terveyttä edistäviä tavoitteita.
Laadukkaan ravitsemusprofilointimallin rakentuminen vaatii enemmän laskentaan liittyvää testausta ja asiakasymmärryksen kasvattamista. Ravitsemusprofilointia ja liikennevalomallia voidaan tulevaisuudessa käyttää myös elintarvikepakkauksissa. Merkintöjen käytöstä olisi kansanterveydellistä hyötyä, koska ne helpottavat terveellisten tuotteiden valinnassa, eivätkä vaadi kuluttajilta laajaa ymmärrystä ravintotietojen tulkitsemisesta.