Tyypin 1 diabetesta sairastavan nuoren tukeminen omahoidossa – kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin, kuinka Tyypin 1 diabetesta sairastavaa nuorta voidaan tukea omahoidossa. Menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jossa tutkittiin, mitä haasteita nuoruus toi diabeteksen omahoitoon ja miten nuoret hyötyvät erilaisista tukimuodoista. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 14 tutkimusta vuosilta 2013–2020. Toimeksiantajana oli Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) lastentautien poliklinikka. Opinnäytetyössä havaittiin, että hoitohenkilökunnan kannustavalla suhtautumisella oli nuorelle suuri merkitys. Kun nuori sai olla mukana hoitoaan koskevassa päätöksenteossa ja hoitotavoitteiden asettamisessa, hän sitoutui omahoitoon paremmin. Lisäksi nuoren ja vanhemman välinen vastuunjako diabeteksen hoidosta on hyvä sopia täsmällisesti, tarvittaessa kirjallisesti. Omahoitoa tuki myös vastuun siirtyminen vanhemmalta nuorelle asteittain. Nuoret kaipasivat tukea sekä ikätovereiltaan, että toisilta tyypin 1 diabetesta sairastavilta. Organisoitu vertaismentorointi osoittautui hyödylliseksi nuoren omahoidon tukemisessa. Nuoret etsivät vertaistukea myös internetin diabetesfoorumeilta, sekä hyödynsivät diabetessovelluksia. Hoitohenkilökunnan toivotaan tuntevan diabeteksen hoitoon liittyviä sovelluksia paremmin. Tekstiviestejä oli kokeiltu nuoren omahoidon tukena, mutta tulokset niiden hyödyistä olivat ristiriitaisia. Kuopion yliopistollinen sairaala voi hyötyä opinnäytetyöstämme kehittäessään nuoren omahoidon ohjausta. Jatkotutkimuksena olisi hyödyllistä selvittää, miten internettiä ja diabetes- sekä ravitsemussovelluksia voitaisiin paremmin hyödyntää hoidon tukena. Vertaileva tutkimus hoitokäytännöistä ja hoitopoluista eri sairaanhoitopiirien välillä toisi uusia näkökulmia hoidon kehittämiseen.

This thesis examines how adolescents can be supported to self-manage Type 1 diabetes. The narrative literature review method was applied in this study, the aim of which was to find out what challenges adolescents with Type 1 diabetes face and how different support mechanisms can help them to better self-manage their condition. The literary review included 14 studies yy. 2013-2020. The client organisation of this study was Kuopio University Hospital / KUH / Paediatrics outpatient clinic. The findings show that encouragement and support from health-care personnel are very important for adolescents. When adolescents are actively included in the diabetes related decision-making process and defining of treatment goals, they are more committed to self-management. Responsibilities between the caregiver and the adolescent with Type 1 diabetes should be agreed in detail and preferably in written format. Gradually increasing responsibility made the adolescent a more confident self-manager. It was also shown that adolescents with Type 1 diabetes need support from their friends and peers. Organized peer-mentoring was beneficial. Adolescents with Type 1 diabetes also search peer support from diabetes forums on the Internet and use diabetes related mobile apps. Adolescents wish that health care personnel would be better informed of health care related apps. In addition, text messages have been used to support self-management, but findings are conflicting. Kuopio University Hospital can use these findings when developing support for Type 1 diabetes self-management for adolescents. In the future, it would be useful to study how the Internet and diabetes and nutrition related apps could better be utilized to support self-management. Diabetes health care process varies, also inside Finland. A comparative study is suggested to provide information on the nursing practices that best support self-care.