Muuttuva kansalaisaloite Suomessa
Vahlman, Arttu (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110322151
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110322151
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten sosiaalisiin- ja ympäristökysymyksiin liittyvien Suomen kansalaisaloitteiden muotoehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä on muuttunut vuosista 2012-2015 vuosiin
2016-2019. Tarkastelussa huomio kohdistui aloitteiden sisältöihin ja perusteluihin. Aihetta tutkittiin sen ajankohtaisuuden vuoksi, koska syksyn 2019 aikana viisi kansalaisaloitetta ylitti 50 000 kannattajan rajan.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä avataan Suomen kansalaisaloitteen käsite ja tekstissä kerrotaan lainsäätämisestä Suomessa. Lisäksi työssä avataan ympäristön, ympäristöoikeuden ja sosiaalioikeuden käsitteet. Opinnäytetyö toteutetaan laadullisena tutkimuksena ja sen lajina on sisällönanalyysi. Tässä tutkimuksessa havainnoidaan www.kansalaisaloite.fi:stä löytyviä kansalaisaloitteita ja aineistoa analysoidaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksista havaittiin sosiaalioikeuden kansalaisaloitteiden sisältöjen koskevan enemmän suomalaisia ihmisiä vuosina 2012-2015 kuin vuosina 2016-2019. Ympäristöoikeuden kansalaisaloitteiden sisältö liittyi määrällisesti enemmän luonnonsuojeluun aikavälillä
2012-2015. Sosiaalioikeuden kansalaisaloitteiden perusteluissa nousi esiin hoidettavien hoitotapa vuosina 2012-2015, kun taas vuosina 2016-2019 perusteluissa korostui työntekijöiden ammattitaito. Ympäristöoikeuden kansalaisaloitteiden perusteluissa korostui enemmän ihmisyys vuosina 2012-2015 ja luonnonsuojelulla perusteltiin aloitteita monipuolisemmalla tavalla vuosina 2016-2019. Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että eduskunta voi saada käsiteltäväkseen tutkimuksen tulosten kaltaisia kansalaisaloitteita.
2016-2019. Tarkastelussa huomio kohdistui aloitteiden sisältöihin ja perusteluihin. Aihetta tutkittiin sen ajankohtaisuuden vuoksi, koska syksyn 2019 aikana viisi kansalaisaloitetta ylitti 50 000 kannattajan rajan.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä avataan Suomen kansalaisaloitteen käsite ja tekstissä kerrotaan lainsäätämisestä Suomessa. Lisäksi työssä avataan ympäristön, ympäristöoikeuden ja sosiaalioikeuden käsitteet. Opinnäytetyö toteutetaan laadullisena tutkimuksena ja sen lajina on sisällönanalyysi. Tässä tutkimuksessa havainnoidaan www.kansalaisaloite.fi:stä löytyviä kansalaisaloitteita ja aineistoa analysoidaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksista havaittiin sosiaalioikeuden kansalaisaloitteiden sisältöjen koskevan enemmän suomalaisia ihmisiä vuosina 2012-2015 kuin vuosina 2016-2019. Ympäristöoikeuden kansalaisaloitteiden sisältö liittyi määrällisesti enemmän luonnonsuojeluun aikavälillä
2012-2015. Sosiaalioikeuden kansalaisaloitteiden perusteluissa nousi esiin hoidettavien hoitotapa vuosina 2012-2015, kun taas vuosina 2016-2019 perusteluissa korostui työntekijöiden ammattitaito. Ympäristöoikeuden kansalaisaloitteiden perusteluissa korostui enemmän ihmisyys vuosina 2012-2015 ja luonnonsuojelulla perusteltiin aloitteita monipuolisemmalla tavalla vuosina 2016-2019. Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että eduskunta voi saada käsiteltäväkseen tutkimuksen tulosten kaltaisia kansalaisaloitteita.