ASMR:n vaikutukset työssä koettuun stressiin, Case: Yritys X
Vainio, Tessa (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110922421
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110922421
Tiivistelmä
Opinnäytetyö vastaa tarpeeseen selvittää, onko ASMR:llä vaikutusta työssä koettuun stressiin. Työllä ei ole tilaajaa vaan tekijä otti itse yhteyttä yritykseen, jossa tutkimus toteutettiin. Työelämästä johtuva stressi vaikuttaa pahimmillaan negatiivisesti työntekijöihin ja sitä kautta organisaatioon monella tavalla, mikäli sitä koetaan liikaa tai liian voimakkaasti.
Tässä työssä Case yritys toimi tapaustutkimuksen kohteena, ja tavoitteena oli saada esimerkki, jonka avulla voidaan opetella tunnistamaan ASMR-ilmiön yleisiä piirteitä stressinhallintaan liittyen. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa yhdistyivät käytännön kehittämistyö ja tutkimus. Työn tutkimusosuus on toteutettu määrällisenä eli kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksessa kerättiin tietoa koehenkilöiltä alku- ja loppukyselyn avulla. Tuloksena saatu aineisto on kerätty Webropol-kyselytyökalun avulla anonyymisti. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa siitä, onko ASMR:n säännöllisestä kuluttamisesta hyötyä työelämässä koettuun stressiin ja pystytäänkö ASMR:ää hyödyntämään stressitasojen hallinnassa. Loppukyselyssä kartoi-tettiin myös, kokivatko koehenkilöt tuottavuuden, luovuuden ja innovatiivisuuden muuttuneen omalla kohdallaan verrattuna aikaan ennen tutkimusjakson aloittamista.
Tarkastelu ei onnistunut siinä määrin kuin oli aluksi suunniteltu, mikä johtui tutkimuksen pienestä osallistujamäärästä. Tutkimuksesta saatavat johtopäätökset rajoittuvat yhden osallistujan kokemukseen stressitilasta ja sen muutoksesta. Työssä onkin panostettu siihen, miten kohdeyrityksen henkilöstö saataisiin motivoitumaan osallistumaan stressinhallintaohjelman toteutukseen. Erilaisia stressinhallintakeinoja on myös listattu, joita yritys voisi hyödyntää niin että henkilöstön yksilöllisyys otettaisiin huomioon ja useampi henkilö löytäisi itselleen sopivan keinon hillitä stressiä. Työelämässä voidaan hyötyä tästä opinnäytetyöstä, mikäli halutaan suorittaa samankaltainen tutkimus ja oppia tässä työssä esille tulleista haasteista sekä tutustua aiheeseen liittyvään teoriaan. Jatkotutkimusehdotuksissa on myös listattu erilaisia ehdotuksia, joita voi hyödyntää. Tämän opinnäytetyön tuloksien pohjalta voisi suunnitella uuden tutkimuksen, jossa tutkimusjoukko olisi suurempi ja motivoituneempi harjoitusten säännölliseen tekemiseen, jolloin lopputuloksena saataisiin enemmän analysoitavaa dataa ja sen myötä tehtyä johdonmukaisempia päätelmiä.
Tässä työssä Case yritys toimi tapaustutkimuksen kohteena, ja tavoitteena oli saada esimerkki, jonka avulla voidaan opetella tunnistamaan ASMR-ilmiön yleisiä piirteitä stressinhallintaan liittyen. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa yhdistyivät käytännön kehittämistyö ja tutkimus. Työn tutkimusosuus on toteutettu määrällisenä eli kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksessa kerättiin tietoa koehenkilöiltä alku- ja loppukyselyn avulla. Tuloksena saatu aineisto on kerätty Webropol-kyselytyökalun avulla anonyymisti. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa siitä, onko ASMR:n säännöllisestä kuluttamisesta hyötyä työelämässä koettuun stressiin ja pystytäänkö ASMR:ää hyödyntämään stressitasojen hallinnassa. Loppukyselyssä kartoi-tettiin myös, kokivatko koehenkilöt tuottavuuden, luovuuden ja innovatiivisuuden muuttuneen omalla kohdallaan verrattuna aikaan ennen tutkimusjakson aloittamista.
Tarkastelu ei onnistunut siinä määrin kuin oli aluksi suunniteltu, mikä johtui tutkimuksen pienestä osallistujamäärästä. Tutkimuksesta saatavat johtopäätökset rajoittuvat yhden osallistujan kokemukseen stressitilasta ja sen muutoksesta. Työssä onkin panostettu siihen, miten kohdeyrityksen henkilöstö saataisiin motivoitumaan osallistumaan stressinhallintaohjelman toteutukseen. Erilaisia stressinhallintakeinoja on myös listattu, joita yritys voisi hyödyntää niin että henkilöstön yksilöllisyys otettaisiin huomioon ja useampi henkilö löytäisi itselleen sopivan keinon hillitä stressiä. Työelämässä voidaan hyötyä tästä opinnäytetyöstä, mikäli halutaan suorittaa samankaltainen tutkimus ja oppia tässä työssä esille tulleista haasteista sekä tutustua aiheeseen liittyvään teoriaan. Jatkotutkimusehdotuksissa on myös listattu erilaisia ehdotuksia, joita voi hyödyntää. Tämän opinnäytetyön tuloksien pohjalta voisi suunnitella uuden tutkimuksen, jossa tutkimusjoukko olisi suurempi ja motivoituneempi harjoitusten säännölliseen tekemiseen, jolloin lopputuloksena saataisiin enemmän analysoitavaa dataa ja sen myötä tehtyä johdonmukaisempia päätelmiä.