HE-värjäyksen optimointi
Kauria, Minna; Suhonen, Jaana (2020)
Kauria, Minna
Suhonen, Jaana
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110922457
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110922457
Tiivistelmä
Patologia eli tautioppi jakautuu kahteen erikoisalaan, histologiaan ja sytologiaan. Hematoksyliini-eosiinivärjäys (HE-värjäys) on yleisin patologian laboratoriossa käytetty histologinen perusvärjäys. HUS Diagnostiikkakeskus, Etelä-Karjalan patologian laboratoriossa HE-värjäyksen laadun on havaittu vaihtelevan viikon aikana. Laadun vaihtelu vaikeuttaa patologin työtä. Laboratorion värjäyslinjastossa ei ole käytössä hematoksyliinin diffausta eli ylimääräisen värin poistoa, mikä on yksi mahdollinen syy värjäyksen laadun vaihtelulle. Tässä työssä tutkittiin muun muassa diffauksen vaikutusta lopulliseen värjäystulokseen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa HE-värjäyksen laatua.
Tutkimuksessa yhdistettiin kokeellista sekä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä pieniä muutoksia HE-värjäysohjelmiin ja vertailla niitä laboratoriossa käytössä olevaan HE-värjäysohjelmaan eli rutiiniin. Tutkimuksessa käytettiin neljää eri kudosta, jotka värjättiin kahdeksalla muokatulla HE-värjäysohjelmalla. Arvioitavat kudokset olivat iho, suoli, tonsilla eli nielurisa ja kohtu. Nämä ovat yleisimpiä histologialla tutkittavia kudoksia. Värjäystulosten arviointiin laadittiin strukturoitu arviointilomake, jossa oli valmiit vastausvaihtoehdot sekä sanallisesti että numeerisesti. Tuloksien arvioinnin suoritti kolme patologia, jotka ovat tämän erikoisalan asiantuntijoita.
Tulosten analysoinnissa käytettiin kvantitatiivista menetelmää, jossa värjäysohjelmien paremmuusjärjestys määritettiin keskiarvojen perusteella. Tulosten perusteella hematoksyliinin diffauksella ei saatu värjäyksen laatua parannettua. Parhaaksi värjäysohjelmaksi valikoitui muokattu värjäysohjelma 1, jossa hematoksyliinin vastaväri, eosiini diffattiin 96 prosenttisella etanolilla. Johtopäätöksenä tutkimuksesta todettiin, että HE-värjäyksen laatu parani ja opinnäytetyön tavoite täyttyi. Uusi HE-värjäysohjelma otettiin käyttöön HUS Diagnostiikkakeskuksen, Etelä-Karjalan patologian laboratoriossa ja se tullee helpottamaan patologin diagnostista työtä. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää uuden värjäysohjelman toimivuutta useammilla eri kudoksilla.
Tutkimuksessa yhdistettiin kokeellista sekä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä pieniä muutoksia HE-värjäysohjelmiin ja vertailla niitä laboratoriossa käytössä olevaan HE-värjäysohjelmaan eli rutiiniin. Tutkimuksessa käytettiin neljää eri kudosta, jotka värjättiin kahdeksalla muokatulla HE-värjäysohjelmalla. Arvioitavat kudokset olivat iho, suoli, tonsilla eli nielurisa ja kohtu. Nämä ovat yleisimpiä histologialla tutkittavia kudoksia. Värjäystulosten arviointiin laadittiin strukturoitu arviointilomake, jossa oli valmiit vastausvaihtoehdot sekä sanallisesti että numeerisesti. Tuloksien arvioinnin suoritti kolme patologia, jotka ovat tämän erikoisalan asiantuntijoita.
Tulosten analysoinnissa käytettiin kvantitatiivista menetelmää, jossa värjäysohjelmien paremmuusjärjestys määritettiin keskiarvojen perusteella. Tulosten perusteella hematoksyliinin diffauksella ei saatu värjäyksen laatua parannettua. Parhaaksi värjäysohjelmaksi valikoitui muokattu värjäysohjelma 1, jossa hematoksyliinin vastaväri, eosiini diffattiin 96 prosenttisella etanolilla. Johtopäätöksenä tutkimuksesta todettiin, että HE-värjäyksen laatu parani ja opinnäytetyön tavoite täyttyi. Uusi HE-värjäysohjelma otettiin käyttöön HUS Diagnostiikkakeskuksen, Etelä-Karjalan patologian laboratoriossa ja se tullee helpottamaan patologin diagnostista työtä. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää uuden värjäysohjelman toimivuutta useammilla eri kudoksilla.