Seksuaalikasvatus varhaiskasvatuksessa
Vaara, Laura (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110922445
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110922445
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsitellään leikki-ikäisten lasten seksuaalikasvatusta, sen nykytilaa ja tarpeellisuutta varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Tavoitteena on tarkastella varhaiskasvattajien käsityksiä leikki-ikäisen lapsen seksuaalisuudesta sekä seksuaalikasvatuksesta ja sen toteuttamisesta päiväkodissa. Teoreettinen viitekehys muodostuu lapsen seksuaalisen kehityksen kuvauksesta, lapsen ikätasoisesta seksuaalikasvatuksesta sekä seksuaalikasvattajien rooleista. Seksuaalikasvatus eli niin sanottu kehotunnekasvatus on käsitteenä laaja ja pitää sisällään myös turvataidot, sukupuolisensitiivisyyden sekä kulttuurillisen moninaisuuden aspektit, jotka olen myös opinnäytetyössäni huomioinut.
Toteutin opinnäytetyö yhteistyössä yhden rovaniemeläisen päiväkodin kanssa laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Lähtökohtana opinnäytetyössäni oli kirjallisuuskatsauksen lisäksi kasvatushenkilökunnan ryhmähaastattelu ja siitä heräävät teemat. Toteutin haastattelun puolistrukturoidun eli niin sanotun teemahaastattelun avulla. Litteroin haastatteluaineiston sanasta sanaan, jonka jälkeen koodasin ja analysoin sen teemoittelemalla siitä nousevat asiasisällöt eri teemojen ja tutkimuskysymysten alle. Haastattelurunko koostui kuudesta pääteemasta, jotka liittyivät vastaajien saamaan perehdytykseen, leikki-ikäisten lasten seksuaalisuuteen ja sen herättämiin tunteisiin, seksuaalikasvatuksen tarpeellisuuteen ja yksikön käytäntöihin, seksuaalikasvattajan rooleihin ja kasvatusyhteistyöhön sekä tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja haasteisiin.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että lapsen seksuaalisuutta pidetään luonnollisena osana tämän kehitystä. Kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen tarpeellisuus ja sisältö jakoivat kuitenkin ammattilaisten mielipiteitä. Käsitteenä seksuaalikasvatus aiheutti osittain hämmennystä kasvattajissa. Kehotunnekasvatus termiä pidettiin sopivampana käsitteenä varhaiskasvatuksen kentällä ja kehotuntemusta pidettiin arvostettavana ja tärkeänä osana varhaiskasvatuksen arkea.
Toteutin opinnäytetyö yhteistyössä yhden rovaniemeläisen päiväkodin kanssa laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Lähtökohtana opinnäytetyössäni oli kirjallisuuskatsauksen lisäksi kasvatushenkilökunnan ryhmähaastattelu ja siitä heräävät teemat. Toteutin haastattelun puolistrukturoidun eli niin sanotun teemahaastattelun avulla. Litteroin haastatteluaineiston sanasta sanaan, jonka jälkeen koodasin ja analysoin sen teemoittelemalla siitä nousevat asiasisällöt eri teemojen ja tutkimuskysymysten alle. Haastattelurunko koostui kuudesta pääteemasta, jotka liittyivät vastaajien saamaan perehdytykseen, leikki-ikäisten lasten seksuaalisuuteen ja sen herättämiin tunteisiin, seksuaalikasvatuksen tarpeellisuuteen ja yksikön käytäntöihin, seksuaalikasvattajan rooleihin ja kasvatusyhteistyöhön sekä tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja haasteisiin.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että lapsen seksuaalisuutta pidetään luonnollisena osana tämän kehitystä. Kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen tarpeellisuus ja sisältö jakoivat kuitenkin ammattilaisten mielipiteitä. Käsitteenä seksuaalikasvatus aiheutti osittain hämmennystä kasvattajissa. Kehotunnekasvatus termiä pidettiin sopivampana käsitteenä varhaiskasvatuksen kentällä ja kehotuntemusta pidettiin arvostettavana ja tärkeänä osana varhaiskasvatuksen arkea.