Kaupan kylmäjärjestelmän sähköinen huipputeho (CO2 -booster)
Tapio, Ville (2020)
Tapio, Ville
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111022493
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111022493
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin kaupan kylmäjärjestelmän sähköisen huipputehon käyttäytymistä. Tutkittavassa kylmäjärjestelmässä käytetään kylmäaineena hiilidioksidia ja ns. ”booster-kytkentää” kylmä- ja pakkaspuolen kesken. Tutkimuksessa keskityttiin tietyn yksittäisen kauppaketjun toimintaan kylmä- ja sähkösuunnittelun osalta. Tavoitteena oli luoda sähkösuunnittelijan näkökulmasta kriittinen katsaus kylmäjärjestelmän huipputehon mitoittamiseen suunnitteluvaiheessa.
Tarkoituksena oli antaa sähkösuunnittelijalle ymmärrystä kaupan kylmäjärjestelmän tehon käyttäytymisestä. Tarve tutkimukselle tuli kokemusperäisten seikkojen kautta. Omassa työssäni vastaan tulleissa kohteissa kylmäsuunnitelmista saadut järjestelmälle annetut huipputehot vaikuttivat suurilta verrattuna muuhun suunnitteluohjeistukseen.
Kylmäjärjestelmän tehon käyttäytymistä tutkittiin suorien mittausten avulla järjestelmästä lämpimänä päivänä, hyvin lähellä mitoitusolosuhteita. Mukaan otettiin myös koko kaupan tehontarve päivän aikana, jotta nähdään, miten kylmäjärjestelmän ottama teho heijastuu koko kaupan toimintaan. Nämä koko kaupan tehoa koskevat mittaustulokset saatiin verkkoyhtiön kautta. Opinnäytetyössä tutkittavia kohteita oli kolme, itse esimerkkikohde, eli supermarket-kokoluokan kauppa ja kaksi samantyyppistä vertailukohdetta.
Opinnäytetyössä tehdyistä mittaustuloksista ilmeni, että kylmäjärjestelmälle suunnittelussa ilmoitetut huipputehot eivät vastanneet todellisuutta. Mittaustuloksien mukaan järjestelmän huipputeho oli alle puolet siitä, mitä suunnitteluvaiheessa oli ilmoitettu. Mittausmenetelmiä voidaan soveltaa muihinkin supermarket-kauppoihin ja kylmäjärjestelmän tehontarvetta niissä voidaan arvioida. Tämän opinnäytetyön mittaustulosten pohjalta kauppaketju voi miettiä lisätutkimuksen tarvetta itse kylmäjärjestelmän mitoituksen kannalta, sekä kylmäsuunnitteluohjeistuksen päivittämisen tarvetta.
Tarkoituksena oli antaa sähkösuunnittelijalle ymmärrystä kaupan kylmäjärjestelmän tehon käyttäytymisestä. Tarve tutkimukselle tuli kokemusperäisten seikkojen kautta. Omassa työssäni vastaan tulleissa kohteissa kylmäsuunnitelmista saadut järjestelmälle annetut huipputehot vaikuttivat suurilta verrattuna muuhun suunnitteluohjeistukseen.
Kylmäjärjestelmän tehon käyttäytymistä tutkittiin suorien mittausten avulla järjestelmästä lämpimänä päivänä, hyvin lähellä mitoitusolosuhteita. Mukaan otettiin myös koko kaupan tehontarve päivän aikana, jotta nähdään, miten kylmäjärjestelmän ottama teho heijastuu koko kaupan toimintaan. Nämä koko kaupan tehoa koskevat mittaustulokset saatiin verkkoyhtiön kautta. Opinnäytetyössä tutkittavia kohteita oli kolme, itse esimerkkikohde, eli supermarket-kokoluokan kauppa ja kaksi samantyyppistä vertailukohdetta.
Opinnäytetyössä tehdyistä mittaustuloksista ilmeni, että kylmäjärjestelmälle suunnittelussa ilmoitetut huipputehot eivät vastanneet todellisuutta. Mittaustuloksien mukaan järjestelmän huipputeho oli alle puolet siitä, mitä suunnitteluvaiheessa oli ilmoitettu. Mittausmenetelmiä voidaan soveltaa muihinkin supermarket-kauppoihin ja kylmäjärjestelmän tehontarvetta niissä voidaan arvioida. Tämän opinnäytetyön mittaustulosten pohjalta kauppaketju voi miettiä lisätutkimuksen tarvetta itse kylmäjärjestelmän mitoituksen kannalta, sekä kylmäsuunnitteluohjeistuksen päivittämisen tarvetta.