ePrivacy-lainsäädännön vaikutukset taloushallinnon palveluja tarjoavan yrityksen näkökulmasta
Ylimäki, Jiri (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111322811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111322811
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan Euroopan komission ehdotusta sähköisen viestinnän tietosuoja-asetukseksi ja sen vaikutuksia taloushallintoalan yrityksen näkökulmasta. Aihe on ajankohtainen, sillä asetusta alettiin valmistelemaan pian yleisen tietosuoja-asetuksen voimaan tulon jälkeen.
Lähtökohtana opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi oli laadullinen ja lainopillinen menetelmä. ePrivacy-asetuksen valmistelun viivästymisen myötä päädyttiin kirjallisuuskatsaukseen. Opinnäytetyössä perehdytään taloushallintoalan nykytilanteeseen, valmisteilla olevaan ePrivacy-asetukseen, aiheeseen liittyviin lakeihin ja asetuksiin, sekä taloushallintoalan yrityksen tietosuojaselosteisiin. Lisäksi opinnäytetyössä on käytetty lähteenä oikeuskirjallisuutta ja asiantuntijoiden lausuntoja.
Henkilötietojen käsittelystä säädettiin hiljattain voimaantulleella tietosuoja-asetuksella. Se asetti vaatimukset henkilötietojen käsittelylle ja käyttäjien yksityisyydensuojalle. Näitä vaatimuksia on tarkoitus täydentää sähköisen viestinnän osalta ePrivacy-asetuksella. ePrivacy-asetuksen olisi tarkoitus olla GDPR:ää täydentävä ja tukeva asetus. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, millaisia täydennyksiä uusi asetus toisi ja mitä yhteneväisyyksiä GDPR:n kanssa sillä on.
Tutkimuksessa huomattiin, että taloushallintoalan toimijat ovat reagoineet uusiin tietosuoja velvoitteisiin tehokkaasti ja alalla noudatetaan tällä hetkellä hyvin esimerkiksi läpinäkyvyyden periaatteita. Yleisessä tietosuoja-asetuksessa ja ePrivacy-asetuksessa on paljon yhtäläisyyksiä, kuten suostumuksen periaate, sekä määräykset (sähköisen viestinnän) tietojen käsittelystä ja poistamisesta. Lopputulema oli, että lopullisia vaikutuksia on vielä tässä vaiheessa hankala arvioida, ePrivacy ehdotuksen ollessa vielä käsittelyvaiheessa.
Lähtökohtana opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi oli laadullinen ja lainopillinen menetelmä. ePrivacy-asetuksen valmistelun viivästymisen myötä päädyttiin kirjallisuuskatsaukseen. Opinnäytetyössä perehdytään taloushallintoalan nykytilanteeseen, valmisteilla olevaan ePrivacy-asetukseen, aiheeseen liittyviin lakeihin ja asetuksiin, sekä taloushallintoalan yrityksen tietosuojaselosteisiin. Lisäksi opinnäytetyössä on käytetty lähteenä oikeuskirjallisuutta ja asiantuntijoiden lausuntoja.
Henkilötietojen käsittelystä säädettiin hiljattain voimaantulleella tietosuoja-asetuksella. Se asetti vaatimukset henkilötietojen käsittelylle ja käyttäjien yksityisyydensuojalle. Näitä vaatimuksia on tarkoitus täydentää sähköisen viestinnän osalta ePrivacy-asetuksella. ePrivacy-asetuksen olisi tarkoitus olla GDPR:ää täydentävä ja tukeva asetus. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, millaisia täydennyksiä uusi asetus toisi ja mitä yhteneväisyyksiä GDPR:n kanssa sillä on.
Tutkimuksessa huomattiin, että taloushallintoalan toimijat ovat reagoineet uusiin tietosuoja velvoitteisiin tehokkaasti ja alalla noudatetaan tällä hetkellä hyvin esimerkiksi läpinäkyvyyden periaatteita. Yleisessä tietosuoja-asetuksessa ja ePrivacy-asetuksessa on paljon yhtäläisyyksiä, kuten suostumuksen periaate, sekä määräykset (sähköisen viestinnän) tietojen käsittelystä ja poistamisesta. Lopputulema oli, että lopullisia vaikutuksia on vielä tässä vaiheessa hankala arvioida, ePrivacy ehdotuksen ollessa vielä käsittelyvaiheessa.