Pitkäaikaissairaiden potilaiden etähoito terveysteknologian avulla
Sark, Petrus; Tran, Vinh; Vuorivirta, Sofia (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111522887
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111522887
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata aikaisempaa tutkittua tietoa terveysteknologian tuomista avuista, ilmenneistä haasteista ja tarpeista pitkäaikaissairaiden potilaiden etähoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa pitkäaikaissairaiden potilaiden etähoidon kehittämiseen. Opinnäytetyö tehtiin Helsingin kaupungin sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Laakson yhteissairaalahanketta varten.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin soveltaen induktiivista sisällönanalyysia. Käytetty aineisto kerättiin hoitotieteellisistä tietokannoista soveltaen systemaattista hakua. Aineistoksi valikoitui 22 englanninkielistä hoitotieteellistä tutkimusartikkelia, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiimme.
Opinnäytetyön tuloksissa ilmeni suurimmassa osassa tutkimuksia sairaalahoitojen vähentyneen, mutta samalla joissain tutkimuksissa sairaala- ja kotikäynnit nousivat. Samanlaisia tuloksia ilmeni myös potilaiden kokemassa elämänlaadussa. Suurimmassa osassa tutkimuksia potilaiden kokema elämänlaatu koheni, mutta joissain tutkimuksissa elämälaatu heikkeni. Potilailla oli avun, tuen ja tiedon tarpeita, mitkä vaihtelivat pitkäaikaissairauden mukaan. Etähoidon koettiin kuitenkin lisäävän potilailla olevaa tietoa oman sairauden hallinnasta ja terveyden hallinnasta sekä lisäävän myös heidän henkisiä voimavarojaan. Terveysteknologia koettiin hyödylliseksi ammattilaisten ja potilaiden keskuudessa, vaikka sen käytössä koettiin ajoittain vaikeuksia.
Opinnäytetyössä ilmenneet tulokset olivat ristiriitaisia. Ristiriitoja ilmeni sairaalahoitojen määrässä, elämänlaadun kokemisessa ja terveysteknologian tuomissa hyödyissä. Etähoito ei näytä vastaavan edelleenkään täysin potilaiden tarpeisiin. Teknologian hyödyntämättä jättämiseen saattaa vaikuttaa käyttäjien ikä sekä teknologian käytön vaikeus. Terveysteknologialla on positiivisia vaikutuksia kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Vaikka etähoitoa on jo tutkittu runsaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja siitä on saatavilla runsaasti tietoa, voisiko etähoidosta tutkittua tietoa hyödyntää vielä nykyistä enemmän käytännössä?
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin soveltaen induktiivista sisällönanalyysia. Käytetty aineisto kerättiin hoitotieteellisistä tietokannoista soveltaen systemaattista hakua. Aineistoksi valikoitui 22 englanninkielistä hoitotieteellistä tutkimusartikkelia, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiimme.
Opinnäytetyön tuloksissa ilmeni suurimmassa osassa tutkimuksia sairaalahoitojen vähentyneen, mutta samalla joissain tutkimuksissa sairaala- ja kotikäynnit nousivat. Samanlaisia tuloksia ilmeni myös potilaiden kokemassa elämänlaadussa. Suurimmassa osassa tutkimuksia potilaiden kokema elämänlaatu koheni, mutta joissain tutkimuksissa elämälaatu heikkeni. Potilailla oli avun, tuen ja tiedon tarpeita, mitkä vaihtelivat pitkäaikaissairauden mukaan. Etähoidon koettiin kuitenkin lisäävän potilailla olevaa tietoa oman sairauden hallinnasta ja terveyden hallinnasta sekä lisäävän myös heidän henkisiä voimavarojaan. Terveysteknologia koettiin hyödylliseksi ammattilaisten ja potilaiden keskuudessa, vaikka sen käytössä koettiin ajoittain vaikeuksia.
Opinnäytetyössä ilmenneet tulokset olivat ristiriitaisia. Ristiriitoja ilmeni sairaalahoitojen määrässä, elämänlaadun kokemisessa ja terveysteknologian tuomissa hyödyissä. Etähoito ei näytä vastaavan edelleenkään täysin potilaiden tarpeisiin. Teknologian hyödyntämättä jättämiseen saattaa vaikuttaa käyttäjien ikä sekä teknologian käytön vaikeus. Terveysteknologialla on positiivisia vaikutuksia kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Vaikka etähoitoa on jo tutkittu runsaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja siitä on saatavilla runsaasti tietoa, voisiko etähoidosta tutkittua tietoa hyödyntää vielä nykyistä enemmän käytännössä?