Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ensiraskauden aikana käytetyistä lantionpohjan lihasten fysioterapeuttisista harjoitteista sekä niiden vaikuttavuudesta

Abstract

Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus, jossa lähestymistapana käytimme hermeneuttista menetelmää. Teoriaosuuden, tulosten, johtopäätösten sekä pohdinnan tukena käytimme ICF-mallia. Lisäksi tulosten raportoinnissa hyödynsimme fysioterapianimikkeistöä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla tietoa ensiraskauden aikana käytetyistä lantionpohjan lihasten fysioterapeuttisista harjoitteista sekä niiden vaikuttavuudesta. Opinnäytetyömme tutkimusongelmina selvitimme, millaisia lantionpohjan lihasten harjoitteita fysioterapiassa käytetään ensiraskauden aikana sekä millaisia vaikutuksia löydetyillä harjoitteilla on raskaana oleville naisille.

Opinnäytetyömme tutkimusaineisto koostui kolmesta RCT-tutkimuksesta sekä kolmesta katsauksesta, jotka käsittelivät raskauden aikaista lantionpohjan fysioterapeuttista lihasharjoittelua. Julkaisut haimme sähköisistä tietokannoista soveltaen PICO-menelmää hakutermien ja lausekkeiden määrittelyssä. Ensimmäisen haun teimme 6.3.2011 Arton, Medicin, SPORTDiscus:n sekä ScienceDirectin tietokantoihin ja toisen 28.3.2011 Cochranen, EBSCOn, CINAHL:n, PubMedin sekä PEDron tietokantoihin. Julkaisujen laadun arviointi on suoritettu RCT-tutkimusten osalta Van Tulderin menetelmällä ja katsausten osalta Oxman–Guyatt -menetelmällä.

Tulosten mukaan fysioterapiassa käytettiin lantionpohjan lihasharjoittelussa yksilö- ja ryhmämuotoisia terapiatuokioita, joissa ohjattiin LPL-harjoitteita sekä yleisiä harjoitteita. Harjoitteiden protokollissa ilmeni suurta vaihtelua. Ohjatut harjoitteet vastasivat teoreettisessa viitekehyksessä käsittelemiämme asioita. Ohjatuilla harjoitteilla oli vaikutusta lantionpohjan lihasten voimantuottoon, virtsainkontinenssin esiintyvyyteen ja oireiden vakavuuteen, synnytykseen sekä elämänlaatuun. Vaikutusten taso vaihteli, mutta kokonai-suudessaan tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä ja harjoitteilla oli suojaava vaikutus. Saatuja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää käytännön asiakastyössä sekä jatkotutkimuksissa.

The aim of our study was to find out what kind of physiotherapeutic PFM-exercises are used to guide nulliparous women during pregnancy. We also studied what is the effectiveness of the exercises used. Our research problems were: what kind of physiotherapeutic PFM-exercises are used during first pregnancy and what is the effectiveness of the exercises used. The method of our thesis is qualitative and it is based on the Hermeneutic approach. The theoretical framework, results, conclusions and discussion are based on ICF. The official classification of physiotherapeutic methods was also used when reporting the results.

Our study materials consisted of three RCT’s and three reviews dealing with PFM-exercises guided by a physiotherapist during first pregnancy. The materials were collected from electronic databases using keywords created by an applied PICO method. The first search was done on March 6th 2011 in the indexes of Arto, Medic, SPORTDiscus and ScienceDirect. The second was done on March 28th 2011 in the indexes of Cochrane, EBSCO, CINAHL, PubMed and PEDro. The quality assessment of the RCT’s was done by the Van Tulder method and the assessment of reviews by the Oxman-Guyatt method.

The results indicated that the PFM-exercises used in physical therapy were either individualized or group training or home exercises. There was a huge variation in exercise protocols used. The exercises guided corresponded with the ones in our theoretical framework. The effectiveness of the exercises focuses on the strength of the PFM, prevalence and severity of symptoms of UI, delivery and quality of life. There was some variation between the effectiveness of the exercises but in general the results were statistically significant and the exercises were preventive. The results may be utilized clinically or in further studies.