Luonnon merkitys henkiselle työhyvinvoinnille
Salminen, Kirsi (2020)
Salminen, Kirsi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111723133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111723133
Tiivistelmä
Luontopainotteista varhaiskasvatusta on tarjottu enenevissä määrin Suomessa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta luontopainotteisessa varhaiskasvatuksessa työskentelevien työntekijöiden näkemyksiä luonnon merkityksestä heidän henkiseen työhyvinvointiinsa ei ole kuitenkaan vielä tutkittu. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on luoda parempi käsitys siitä, minkälainen näkemys työntekijöillä on luonnon merkityksestä heidän henkiseen työhyvinvointiinsa. Tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, millaista merkitystä työhön liittyvällä luonnossa ulkoilulla on työntekijöiden henkiselle työhyvinvoinnille. Yhteistyökumppanina opinnäytetyössä on Suomen Latu ry.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisilla tutkimusmenetelmillä. Aineisto kerättiin puhelimitse ja Zoom-sovelluksella toteutetulla lomakehaastattelulla. Haastatteluissa oli mukana neljä henkilöä, jotka tulivat kahdesta eri Helsingin yksityisestä luontopainotteisesta päiväkodista ja kahdesta Vantaan kaupungin luontopainotteisesta päiväkotiryhmästä. Haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että luonto varhaiskasvatustyöympäristönä ja siellä vietetty aika on haastateltujen työntekijöiden henkiselle työhyvinvoinnille erittäin merkityksellistä. Haastatteluista selvisi, että työntekijät kokivat luonnossa vietetyn työajan muun muassa virkistävän olotilaa, lisäävän jaksamista, rentouttavan, tuovan iloisen mielen, vähentävän stressiä, auttavan ajatusten selkeyttämisessä, toimivan irrottavana elementtinä päiväkodin sisällä toteutettavasta toiminnasta ja olevan heille ominaisin tapa tehdä töitä.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Suomen Latu ry:n toimintamallien ja koulutusten kehittämiseen. Tämän lisäksi opinnäytetyö voi lisätä myös muiden varhaiskasvatuksen toimijoiden innostusta ja rohkeutta luontotoiminnan järjestämiseen. Opinnäytetyön pohjalta ilmeni, että mahdollisessa jatkotutkimuksessa olisi hyvä tutkia tarkennetumpaa kohderyhmää, kuten esimerkiksi saman luontopainotteiseen varhaiskasvatukseen liittyvän lisäkoulutuksen käyneitä henkilöitä. Tämän avulla aihealueet, jotka ovat kyseisen ryhmän antamien näkemysten ja merkitysten kannalta oleellisia ja mahdollisesti toistuvia nousisivat paremmin esiin.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisilla tutkimusmenetelmillä. Aineisto kerättiin puhelimitse ja Zoom-sovelluksella toteutetulla lomakehaastattelulla. Haastatteluissa oli mukana neljä henkilöä, jotka tulivat kahdesta eri Helsingin yksityisestä luontopainotteisesta päiväkodista ja kahdesta Vantaan kaupungin luontopainotteisesta päiväkotiryhmästä. Haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että luonto varhaiskasvatustyöympäristönä ja siellä vietetty aika on haastateltujen työntekijöiden henkiselle työhyvinvoinnille erittäin merkityksellistä. Haastatteluista selvisi, että työntekijät kokivat luonnossa vietetyn työajan muun muassa virkistävän olotilaa, lisäävän jaksamista, rentouttavan, tuovan iloisen mielen, vähentävän stressiä, auttavan ajatusten selkeyttämisessä, toimivan irrottavana elementtinä päiväkodin sisällä toteutettavasta toiminnasta ja olevan heille ominaisin tapa tehdä töitä.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Suomen Latu ry:n toimintamallien ja koulutusten kehittämiseen. Tämän lisäksi opinnäytetyö voi lisätä myös muiden varhaiskasvatuksen toimijoiden innostusta ja rohkeutta luontotoiminnan järjestämiseen. Opinnäytetyön pohjalta ilmeni, että mahdollisessa jatkotutkimuksessa olisi hyvä tutkia tarkennetumpaa kohderyhmää, kuten esimerkiksi saman luontopainotteiseen varhaiskasvatukseen liittyvän lisäkoulutuksen käyneitä henkilöitä. Tämän avulla aihealueet, jotka ovat kyseisen ryhmän antamien näkemysten ja merkitysten kannalta oleellisia ja mahdollisesti toistuvia nousisivat paremmin esiin.