Talotekniikka WELL-sertifiointihankkeessa
Arkkola, Helena (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112324001
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112324001
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin rakennusten käyttäjien terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen keskittyvän WELL-sertifioinnin asettamia vaatimuksia sertifioitavan toimistorakennuksen talotekniikalle. WELL on yhdysvaltalaisen International WELL Building Instituten kehittämä sertifikaatti. Terveys ja hyvinvointi ovat kiinteistö- ja rakennusalalla kasvavia trendejä hiilineutraalisuuden ja elinkaarijohtamisen lisäksi. Työn tarkoituksena oli selvittää, miten Suomessa vielä melko tuntemattoman WELL-sertifikaatin vaatimukset tulee ottaa huomioon toimistorakennusten LVI-suunnittelussa.
Opinnäytetyössä arvioitiin WELL-sertifioinnin vaikutuksia rakennuksen ilmanvaihdon, vesijärjestelmien, kosteuden hallinnan ja lämpöolosuhteiden suunnitteluun. Työ tehtiin kirjallisuusselvityksenä vertaamalla WELL-standardin vaatimuksia Suomen lainsäädäntöön ja muihin Suomessa yleisesti käytettyihin suunnitteluohjeisiin, kuten Sisäilmastoluokitus 2018:aan.
Työssä havaittiin, että osa sertifioinnin vaatimuksista toteutuu jo Suomen lainsäädännön kautta, kuten ulkoilmavirrat toimistotiloissa, ilmansuodatus, likaisten tilojen erottaminen ja vesikalusteiden laitekohtaiset sulut. Osa WELL-sertifioinnin vaatimuksista on melko yksityiskohtaisia. Ne vaativat erillisten dokumenttien laatimista, mikä tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Sertifioinnin tavoitetaso ja vähintään pakolliset kriteerit on hyvä ottaa huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa. LVI-suunnittelun kannalta se tarkoittaa ilman laadun ja lämpöolojen tavoitteiden asettamista WELL-standardin vaatimalle tasolle. Osa WELL-sertifioinnin vaatimuksista todennetaan kenttämittauksilla, jotka tehdään vasta kun tilat on otettu käyttöön.
Opinnäytetyössä kerättyjä tietoja ja havaintoja käytetään LVI-suunnittelijoiden ohjauksessa WELL-sertifiointihankkeissa. Työn perusteella tiedetään, mitkä kriteerit ovat samankaltaisia Suomen lainsäädännön ja yleisesti käytettyjen suunnittelukäytäntöjen kanssa, ja mihin WELL-kriteereihin tulee suunnittelun ohjauksessa erityisesti kiinnittää huomiota.
Opinnäytetyössä arvioitiin WELL-sertifioinnin vaikutuksia rakennuksen ilmanvaihdon, vesijärjestelmien, kosteuden hallinnan ja lämpöolosuhteiden suunnitteluun. Työ tehtiin kirjallisuusselvityksenä vertaamalla WELL-standardin vaatimuksia Suomen lainsäädäntöön ja muihin Suomessa yleisesti käytettyihin suunnitteluohjeisiin, kuten Sisäilmastoluokitus 2018:aan.
Työssä havaittiin, että osa sertifioinnin vaatimuksista toteutuu jo Suomen lainsäädännön kautta, kuten ulkoilmavirrat toimistotiloissa, ilmansuodatus, likaisten tilojen erottaminen ja vesikalusteiden laitekohtaiset sulut. Osa WELL-sertifioinnin vaatimuksista on melko yksityiskohtaisia. Ne vaativat erillisten dokumenttien laatimista, mikä tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Sertifioinnin tavoitetaso ja vähintään pakolliset kriteerit on hyvä ottaa huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa. LVI-suunnittelun kannalta se tarkoittaa ilman laadun ja lämpöolojen tavoitteiden asettamista WELL-standardin vaatimalle tasolle. Osa WELL-sertifioinnin vaatimuksista todennetaan kenttämittauksilla, jotka tehdään vasta kun tilat on otettu käyttöön.
Opinnäytetyössä kerättyjä tietoja ja havaintoja käytetään LVI-suunnittelijoiden ohjauksessa WELL-sertifiointihankkeissa. Työn perusteella tiedetään, mitkä kriteerit ovat samankaltaisia Suomen lainsäädännön ja yleisesti käytettyjen suunnittelukäytäntöjen kanssa, ja mihin WELL-kriteereihin tulee suunnittelun ohjauksessa erityisesti kiinnittää huomiota.