Kestävä liikkuminen näkökulmana koronaviruspandemian jälkeen
Massenko, Valtteri (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323836
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323836
Tiivistelmä
Koronaviruspandemia on vaikuttanut yhteiskunnan eri tasoilla ihmisten jokapäiväiseen elämään. Liikennesektoriin kohdistuneet vaikutukset ovat olleet merkittäviä. Jokapäiväinen liikkumisen tarve on vähentynyt, joukkoliikennettä on vältelty tartuntariskin pelossa ja ihmiset ovat suosineet sosiaalisen etäisyyden mahdollistavia liikkumismuotoja, kuten pyöräilyä ja autoilua. Vallitsevassa tilanteessa tulevaisuudenodotuksiin liittyy suurta epävarmuutta ja kestävän liikkumisen parissa työskentelevät tarvitsevat tietoa ilmiön vaikutuksista oman toimintansa tueksi. Tutkimuksen tarkoituksena onkin kartoittaa koronaviruspandemian aiheuttamia vaikutuksia kestävän liikkumisen käyttöön ja tunnistaa tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa myös sen jälkeisessä ajassa. Näiden pohjalta tunnistetaan toimintatapoja, joita kestävän liikkumisen parissa työskentelevät voisivat ottaa esille ja toteuttaa omassa toiminnassaan.
Tutkimusraportti koostuu teoriaosuudesta ja tutkimusosuudesta, jotka muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Työssä käsitellään kestävän liikkumisen osa-alueista erityisesti joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä sekä liikkumisen palveluja (MaaS) ja digitalisaatiota. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä toimivat asiantuntijoille suoritetut teemahaastattelut, joiden teemat on muodostettu teoriaosuuden pohjalta.
Kriisi on muuttanut liikkumiseen kohdistuvaa valintatilannetta, minkä seurauksena ihmiset ovat voineet omaksua uusia käytäntöjä liikkumisessaan. Koronaviruspandemian vaikutukset käsiteltyihin liikkumismuotoihin eivät ole olleet yhdenmukaisia. Tämä vaikuttaa myös siihen miten kestävän liikkumisen parissa työskentelevät voisivat suhtautua meneillään olevaan pandemiaan. Joukkoliikenteen tulevaisuuteen liittyy suurta epävarmuutta tämänhetkisessä tilanteessa. Vasta tartuntariskin poistuttua keskuudestamme voidaan joukkoliikenteen odottaa elpyvän kokonaisuudessaan. Pyöräilyn ja kävelyn lähitulevaisuuden näkymät ovat yleisesti ottaen hyvät. Etenkin pyöräilyn suosion kasvu voi vauhdittua kriisin seurauksena.
Tutkimusraportti koostuu teoriaosuudesta ja tutkimusosuudesta, jotka muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Työssä käsitellään kestävän liikkumisen osa-alueista erityisesti joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä sekä liikkumisen palveluja (MaaS) ja digitalisaatiota. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä toimivat asiantuntijoille suoritetut teemahaastattelut, joiden teemat on muodostettu teoriaosuuden pohjalta.
Kriisi on muuttanut liikkumiseen kohdistuvaa valintatilannetta, minkä seurauksena ihmiset ovat voineet omaksua uusia käytäntöjä liikkumisessaan. Koronaviruspandemian vaikutukset käsiteltyihin liikkumismuotoihin eivät ole olleet yhdenmukaisia. Tämä vaikuttaa myös siihen miten kestävän liikkumisen parissa työskentelevät voisivat suhtautua meneillään olevaan pandemiaan. Joukkoliikenteen tulevaisuuteen liittyy suurta epävarmuutta tämänhetkisessä tilanteessa. Vasta tartuntariskin poistuttua keskuudestamme voidaan joukkoliikenteen odottaa elpyvän kokonaisuudessaan. Pyöräilyn ja kävelyn lähitulevaisuuden näkymät ovat yleisesti ottaen hyvät. Etenkin pyöräilyn suosion kasvu voi vauhdittua kriisin seurauksena.