Potilaan saama ohjaus polven tekonivelleikkauksen yhteydessä
Paaso-Rantala, Anne; Räsänen, Laura (2020)
Paaso-Rantala, Anne
Räsänen, Laura
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112123617
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112123617
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla kirjallisuuskatsauksen avulla elektiivisen polven tekonivelleikkaus potilaan saamaa potilasohjaus sisältöä ja menetelmiä. Opinnäytetyössä kuvailtiin mitä tietoa kyseisen potilasryhmän potilasohjaus sisältää ja minkälaisia menetelmiä siinä käytetään.
Toteutusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyön tiedonhaussa käytettiin kolmea tiedonhaun tietokantaa: Medic, Cinahl ja Medline sekä kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tietoperustaa. Lopulliseen aineistoon valitsimme näyttöön perustuvaa 15 suomen sekä englanninkielistä tutkimusta, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen. Aineiston sisältö analysoitiin ja luokiteltiin hyödyntämällä tutkimuksissakin esiin tullutta voimavaraistumista tukevaa potilasohjaksen kuutta eri aluetta. Lisäksi potilasohjauksen menetelmät luokiteltiin kolmeen eri yläluokkaan.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että potilasohjauksen sisällössä ja menetelmissä on parannettavaa. Tuloksissa ilmeni, että potilaat saivat eniten ohjausta biofysiologisesta ja toiminnallisesta tietoalueesta. Sen sijaan vähiten ohjausta potilaat saivat taloudellisesta tietoalueesta. Yleisimmin käytettyjä ohjausmenetelmiä ovat kirjallinen, suullinen ja audiovisuaalinen ohjaus. Sairaanhoitajan tulee olla tietoinen potilaan ohjaustarpeesta pystyäkseen tunnistamaan ja vahvistamaan potilaan voimavaroja.
Opinnäytetyön tavoitteena oli, että saatua tietoa voidaan hyödyntää kyseisen potilasryhmän ohjauksessa sekä terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksissa, että hoitotyön kehittämisessä.
Toteutusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyön tiedonhaussa käytettiin kolmea tiedonhaun tietokantaa: Medic, Cinahl ja Medline sekä kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tietoperustaa. Lopulliseen aineistoon valitsimme näyttöön perustuvaa 15 suomen sekä englanninkielistä tutkimusta, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen. Aineiston sisältö analysoitiin ja luokiteltiin hyödyntämällä tutkimuksissakin esiin tullutta voimavaraistumista tukevaa potilasohjaksen kuutta eri aluetta. Lisäksi potilasohjauksen menetelmät luokiteltiin kolmeen eri yläluokkaan.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että potilasohjauksen sisällössä ja menetelmissä on parannettavaa. Tuloksissa ilmeni, että potilaat saivat eniten ohjausta biofysiologisesta ja toiminnallisesta tietoalueesta. Sen sijaan vähiten ohjausta potilaat saivat taloudellisesta tietoalueesta. Yleisimmin käytettyjä ohjausmenetelmiä ovat kirjallinen, suullinen ja audiovisuaalinen ohjaus. Sairaanhoitajan tulee olla tietoinen potilaan ohjaustarpeesta pystyäkseen tunnistamaan ja vahvistamaan potilaan voimavaroja.
Opinnäytetyön tavoitteena oli, että saatua tietoa voidaan hyödyntää kyseisen potilasryhmän ohjauksessa sekä terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksissa, että hoitotyön kehittämisessä.