Oppimisympäristön merkitys varhaiskasvatuksen siirtymätilanteissa
Tverin, Sonja; Paul, Tuomas (2020)
Tverin, Sonja
Paul, Tuomas
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112524300
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112524300
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on oppimisympäristön merkitys varhaiskasvatuksen siirtymätilanteissa. Oppimisympäristö rajataan teoriataustaltaan fyysiseen oppimisympäristöön, jossa korostuu esimerkiksi muunneltavat tilaratkaisut sekä päiväkotirakennus. Siirtymätilanteita tarkastellaan horisontaalisten siirtymien kautta, jotka puolestaan kuvaavat arkipäivän siirtymiä toiminnasta tai paikasta toiseen.
Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa aiheeseen liittyvää tietoa, sillä sitä ei tällä hetkellä ole laajasti saatavilla. Kerätty tieto perustuu yksittäisten varhaiskasvattajien näkemyksiin. Kehittämistavoitteena on herättää varhaiskasvatuksen ammattilaisten ajatuksia oppimisympäristön ja siirtymätilanteiden vuorovaikutuksesta, jotta päiväkodeissa voitaisiin kiinnittää huomiota erilaisiin tilaratkaisuihin tai pohtia oman oppimisympäristön haasteita ja hyviä puolia siirtymätilanteiden kannalta, ja sitä kautta kehittää näitä alueita.
Pääasiallisena aineistonhankintamenetelmänä käytetään puhelinhaastattelua. Haastattelun muotona on puolistrukturoitu haastattelu eli teemahaastattelu. Aineisto kerätään haastattelemalla kolmea eri päiväkodin varhaiskasvattajaa, jotka työskentelevät noin 3-5-vuotiaiden lasten parissa. Työelämän kumppaneina toimii Helsingin kaupungin julkiset päiväkodit Jollas, Ariel sekä Kivilinna. Jokaisesta päiväkodista haastatellaan yhtä kasvattajaa.
Tulokset kootaan teemoittelun avulla. Keskeisiä teemoja ovat oppimisympäristö, tilajärjestelyt ja siirtymätilanteet sekä haastatteluista nousevat seikat. Tuloksissa avataan näiden välistä vuorovaikutusta perustuen saatuihin vastauksiin. Saatujen tulosten perusteella voidaan sanoa, että haastatellut varhaiskasvattajat kokevat fyysisellä oppimisympäristöllä olevan merkitystä siirtymätilanteisiin. Yhteys tilojen ja siirtymien välillä näkyy esimerkiksi hetkissä, joissa lapset joutuvat siirtymissä odottamaan tai toimimaan itsenäisesti.
Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa aiheeseen liittyvää tietoa, sillä sitä ei tällä hetkellä ole laajasti saatavilla. Kerätty tieto perustuu yksittäisten varhaiskasvattajien näkemyksiin. Kehittämistavoitteena on herättää varhaiskasvatuksen ammattilaisten ajatuksia oppimisympäristön ja siirtymätilanteiden vuorovaikutuksesta, jotta päiväkodeissa voitaisiin kiinnittää huomiota erilaisiin tilaratkaisuihin tai pohtia oman oppimisympäristön haasteita ja hyviä puolia siirtymätilanteiden kannalta, ja sitä kautta kehittää näitä alueita.
Pääasiallisena aineistonhankintamenetelmänä käytetään puhelinhaastattelua. Haastattelun muotona on puolistrukturoitu haastattelu eli teemahaastattelu. Aineisto kerätään haastattelemalla kolmea eri päiväkodin varhaiskasvattajaa, jotka työskentelevät noin 3-5-vuotiaiden lasten parissa. Työelämän kumppaneina toimii Helsingin kaupungin julkiset päiväkodit Jollas, Ariel sekä Kivilinna. Jokaisesta päiväkodista haastatellaan yhtä kasvattajaa.
Tulokset kootaan teemoittelun avulla. Keskeisiä teemoja ovat oppimisympäristö, tilajärjestelyt ja siirtymätilanteet sekä haastatteluista nousevat seikat. Tuloksissa avataan näiden välistä vuorovaikutusta perustuen saatuihin vastauksiin. Saatujen tulosten perusteella voidaan sanoa, että haastatellut varhaiskasvattajat kokevat fyysisellä oppimisympäristöllä olevan merkitystä siirtymätilanteisiin. Yhteys tilojen ja siirtymien välillä näkyy esimerkiksi hetkissä, joissa lapset joutuvat siirtymissä odottamaan tai toimimaan itsenäisesti.