Design Sprint palvelumuotoilun prosessissa : Mikä lopulta määrittää suunnittelukehyksen sisällöt?
Hämäläinen, Atte (2020)
Hämäläinen, Atte
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112624400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112624400
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, soveltuuko Jake Knappin ja Google Venturesin luoma suunnittelukehys Design Sprint sellaisenaan osaksi palvelumuotoilun prosessia. Tutkimuksessa kartoitetaan myös, millaisia variaatioita Design Sprinteistä toteutetaan sekä kuuluvatko ne lähtökohtaisesti palvelumuotoilun prosessiin. Tutkimuksen aihe syntyi kirjoittajan omista mielenkiinnon kohteista ja aiheeseen liittyvän materiaalin etsinnän yhteydessä heränneistä kysymyksistä.
Työ koostuu Design Sprintejä ja palvelumuotoilua sekä niiden diskurssia esittelevistä teoriaosuuksista ja tutkimusosuudesta. Tutkimusosuus koostuu kvalitatiivisesta tutkimuksesta, jossa haastateltiin erillisissä haastatteluissa kuutta suunnittelijaa, jotka työskentelevät eri organisaatioissa. Näiden tyyliltään keskustelevien haastatteluiden kautta kävi muun muassa ilmi, että suunnittelijoiden toimintaympäristö määritteli osaltaan tekemisen tapoja. Suunnittelijoiden vastauksien perusteella Design Sprintien ja palvelumuotoilun prosessin koettiin sopivan hyvin yhteen mutta nämä kaksi ovat kuitenkin lähtökohtaisesti erillisiä asioita. Haastateltavat tunnistivat suunnittelukehyksen käyttöön liittyvän myös haasteita. Näiden haasteiden tarkemman määrittelyn kautta päästiin pohtimaan niihin myös mahdollisia ratkaisuja.
Haastatteluiden kautta syntyneen ymmärryksen perusteella voidaan tulkita, että Design Sprintien käyttö on entisestään yleistymässä ja että suunnittelijat kokevat niiden sisällön sekä käyttötilanteiden tarkentuvan tämän myötä. Tutkimuksen lopputulemana voidaan todeta Google Venturesin luoman suunnittelukehyksen soveltuvan myös sellaisenaan palvelumuotoilun prosessiin, mutta että tietyissä toimintaympäristöissä asian ei voida katsoa olevan niin yksinkertainen. Design Sprintien voidaan katsoa yleisesti soveltuvan palvelumuotoilun kontekstissa tilanteisiin, joissa alkuymmärrys on tarpeeksi kattava ja ratkaistavan ongelman laajuus tarkoin rajattu.
Tämän tutkimuksen pohjalta syntynyttä määrittelyä Design Sprintien käyttöön liittyvistä haasteista voi käyttää niiden prosessin tarkentamiseen ja arviointiin sekä kehittämiseen.
Työ koostuu Design Sprintejä ja palvelumuotoilua sekä niiden diskurssia esittelevistä teoriaosuuksista ja tutkimusosuudesta. Tutkimusosuus koostuu kvalitatiivisesta tutkimuksesta, jossa haastateltiin erillisissä haastatteluissa kuutta suunnittelijaa, jotka työskentelevät eri organisaatioissa. Näiden tyyliltään keskustelevien haastatteluiden kautta kävi muun muassa ilmi, että suunnittelijoiden toimintaympäristö määritteli osaltaan tekemisen tapoja. Suunnittelijoiden vastauksien perusteella Design Sprintien ja palvelumuotoilun prosessin koettiin sopivan hyvin yhteen mutta nämä kaksi ovat kuitenkin lähtökohtaisesti erillisiä asioita. Haastateltavat tunnistivat suunnittelukehyksen käyttöön liittyvän myös haasteita. Näiden haasteiden tarkemman määrittelyn kautta päästiin pohtimaan niihin myös mahdollisia ratkaisuja.
Haastatteluiden kautta syntyneen ymmärryksen perusteella voidaan tulkita, että Design Sprintien käyttö on entisestään yleistymässä ja että suunnittelijat kokevat niiden sisällön sekä käyttötilanteiden tarkentuvan tämän myötä. Tutkimuksen lopputulemana voidaan todeta Google Venturesin luoman suunnittelukehyksen soveltuvan myös sellaisenaan palvelumuotoilun prosessiin, mutta että tietyissä toimintaympäristöissä asian ei voida katsoa olevan niin yksinkertainen. Design Sprintien voidaan katsoa yleisesti soveltuvan palvelumuotoilun kontekstissa tilanteisiin, joissa alkuymmärrys on tarpeeksi kattava ja ratkaistavan ongelman laajuus tarkoin rajattu.
Tämän tutkimuksen pohjalta syntynyttä määrittelyä Design Sprintien käyttöön liittyvistä haasteista voi käyttää niiden prosessin tarkentamiseen ja arviointiin sekä kehittämiseen.