Urheilijan henkilöbrändäys : Sosiaalinen media apuna henkilöbrändäyksessä
Leppälä, Pinja (2020)
Leppälä, Pinja
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112624409
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112624409
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää urheilijan henkilöbrändäyksen prosessin vaiheet ja se, kuinka sosiaalista mediaa voidaan käyttää apuna henkilöbrändäyksessä. Työn tarkoituksena oli myös selvittää, kuinka urheilijat Suomessa kokevat henkilöbrändäyksen ja siihen liittyvät toiminnot.
Opinnäytetyö jakautui kolmeen osaan, joita ovat teoreettinen tietoperusta, laadullinen selvitys ja sen havainnot sekä johtopäätökset. Viitekehyksessä käytiin läp tutkimusongelmaan ja tutkimuskysymyksiin liittyvää teoriaperustaa henkilöbrändäyksestä, sosiaalisesta mediasta työkaluna siihen sekä urheilijan henkilöbrändäysestä. Havaintojen keräämiseen käytetiin laadullista eli kvalitatiivista menetelmää. Havainnot kerättiin käyttäen teemahaastattelua. Haastatteluun osallistui seitsemän urheilijaa sekä yksilö- että joukkuelajeista.
Opinnäytetyön havainnoista voitiin todeta, että urheilijan henkilöbrändi on tärkeä ja osa tämän päivän huippu-urheilua. Sosiaalisen median käytön koettiin myös olevan nykypäivänä osa ammattiurheilijoiden työtä. Haastatteluissa ilmeni myös, kuinka urheilijat kokivat, että he eivät saa tarpeeksi vastiketta yhteistyösopimuksista. Haastattelu toi esiin myös urheilijoiden tyytymättömyyden organisaatioiden toimintaan brändäyksessä. Haastatellut urheilijat luottavat managerin hoitavan yhteistyöt ja brändäyksen. Kaikki haastateltavista tunnistivat hyvän henkilöbrändin piirteitä ja toimintoja, mutta monet eivät kuitenkaan itse toteuta kyseisiä toimintoja.
On suositeltavaa, että organisaatiot sisällyttäisivät toimintaansa urheilijoiden henkilöbrändäyksen, kun niillä on halukkaita urheilijoita siihen. On kannattavaa, että myös urheilijat alkavat harjoittamaan henkilöbrändäystä. Mahdollisuuden tullen urheilijan kannattaisi palkata manageri.
Opinnäytetyö jakautui kolmeen osaan, joita ovat teoreettinen tietoperusta, laadullinen selvitys ja sen havainnot sekä johtopäätökset. Viitekehyksessä käytiin läp tutkimusongelmaan ja tutkimuskysymyksiin liittyvää teoriaperustaa henkilöbrändäyksestä, sosiaalisesta mediasta työkaluna siihen sekä urheilijan henkilöbrändäysestä. Havaintojen keräämiseen käytetiin laadullista eli kvalitatiivista menetelmää. Havainnot kerättiin käyttäen teemahaastattelua. Haastatteluun osallistui seitsemän urheilijaa sekä yksilö- että joukkuelajeista.
Opinnäytetyön havainnoista voitiin todeta, että urheilijan henkilöbrändi on tärkeä ja osa tämän päivän huippu-urheilua. Sosiaalisen median käytön koettiin myös olevan nykypäivänä osa ammattiurheilijoiden työtä. Haastatteluissa ilmeni myös, kuinka urheilijat kokivat, että he eivät saa tarpeeksi vastiketta yhteistyösopimuksista. Haastattelu toi esiin myös urheilijoiden tyytymättömyyden organisaatioiden toimintaan brändäyksessä. Haastatellut urheilijat luottavat managerin hoitavan yhteistyöt ja brändäyksen. Kaikki haastateltavista tunnistivat hyvän henkilöbrändin piirteitä ja toimintoja, mutta monet eivät kuitenkaan itse toteuta kyseisiä toimintoja.
On suositeltavaa, että organisaatiot sisällyttäisivät toimintaansa urheilijoiden henkilöbrändäyksen, kun niillä on halukkaita urheilijoita siihen. On kannattavaa, että myös urheilijat alkavat harjoittamaan henkilöbrändäystä. Mahdollisuuden tullen urheilijan kannattaisi palkata manageri.