Kotihoidon RAI osaaminen : RAI:n hyödyntäminen hoitosuunnitelman teossa
Tilander, Nina (2020)
Tilander, Nina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112524326
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112524326
Tiivistelmä
RAI-järjestelmä (Resident Assessment Instrument) on hoidon laadun ja palveluiden parantamisjärjestelmä. Kotihoidon RAI osaamista ja RAI:n hyödyntämistä hoitosuunnitelman teossa on tutkittu suhteellisen vähän. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena on selvittää millaiseksi hoitajat kokevat oman RAI-osaamisensa ja millaista koulutusta he kokevat tarvitsevansa. Tutkimuskysymykset olivat: Mikä on kotihoidon hoitajien kokemus omasta RAI osaamisesta? Mikä on kotihoidon hoitajien osaamisen taso hyödyntää RAI:n tuloksia hoitosuunnitelman teossa? Millaista koulutusta hoitajat kokevat tarvitsevansa? Kehittämistehtävänä oli: Miten hoitajien RAI-osaaminen kehittyy työpajan myötä?
Tutkimuksellisen kehittämistyön aineisto kerättiin kyselynä ja työpajana. Alkukysely toteutettiin Vantaan kaupungin viiden kotihoidon alueen työntekijöille (n=111), jotka käyttävät työssään RAI:ta. Kyselyllä kartoitettiin työntekijöiden kokemusta omasta osaamisesta ja miten koulutus, perehdytys ja RAI:n käyttöaika vaikuttavat osaamisen kokemukseen. Samoin kartoitettiin hoitajien osaamista hyödyntää RAI:sta saatuja tuloksia hoitosuunnitelmaa tehdessä ja miten perehdytys vaikuttaa osaamiseen. Perehdytyksellä näyttää olevan vaikutus siihen, kuinka hoitajat hyödyntävät RAI:sta saatuja tuloksia hoitosuunnitelmassa. Alkukyselyllä kartoitettiin lisäksi hoitajien koulutustarvetta. RAI:n hyödyntämiseen liittyviä koulutustoiveita ja RAI:n hyödyntämisestä saatuja tuloksia hyödynnettiin työpajan suunnittelussa.
Kyselyn tulosten perusteella yhteen kotihoidon yksikköön järjestettiin työpaja, jossa alustuksessa käytiin lyhyesti läpi RAI-mittarit ja herätteet. Alustuksen jälkeen osallistujat pääsivät pienissä ryhmissä itse perehtymään asiakkaidensa RAI-arvioinnin mittareihin ja aktivoituneisiin CAPseihin (Client Assessment Protocols). Työpajaan osallistuneet osallistuivat myös loppukyselyyn, jossa selvitettiin hoitajien omaa näkemystä RAI osaamisestaan ja työpajan hyödyllisyydestä. Hoitajien osaamista selvitettiin samoilla väittämillä alkukyselyn kanssa, jotta osaamisen kehittymistä voisi mitata. Työpajan osallistujat kokivat työpajan hyöylliseksi ja RAI osaamista lisääväksi. Työpajaan ja loppukyselyyn osallistujien määrä jäi pieneksi, joten RAI osaamista mittaavilla kysymyksillä ei saatu luotettavaa kuvaa osaamisen kehittymisestä pienen vastaajamäärän vuoksi. Loppukyselyn tulokset osaamisen kehittymisen suhteen eivät ole hyödynnettävissä koko kotihoitoa koskeviksi. Hoitajien kokemus työpajatyyppisen koulutuksen hyödyllisyydestä on hyödynnettävissä koko kotihoitoon.
Tutkimuksellisen kehittämistyön aineisto kerättiin kyselynä ja työpajana. Alkukysely toteutettiin Vantaan kaupungin viiden kotihoidon alueen työntekijöille (n=111), jotka käyttävät työssään RAI:ta. Kyselyllä kartoitettiin työntekijöiden kokemusta omasta osaamisesta ja miten koulutus, perehdytys ja RAI:n käyttöaika vaikuttavat osaamisen kokemukseen. Samoin kartoitettiin hoitajien osaamista hyödyntää RAI:sta saatuja tuloksia hoitosuunnitelmaa tehdessä ja miten perehdytys vaikuttaa osaamiseen. Perehdytyksellä näyttää olevan vaikutus siihen, kuinka hoitajat hyödyntävät RAI:sta saatuja tuloksia hoitosuunnitelmassa. Alkukyselyllä kartoitettiin lisäksi hoitajien koulutustarvetta. RAI:n hyödyntämiseen liittyviä koulutustoiveita ja RAI:n hyödyntämisestä saatuja tuloksia hyödynnettiin työpajan suunnittelussa.
Kyselyn tulosten perusteella yhteen kotihoidon yksikköön järjestettiin työpaja, jossa alustuksessa käytiin lyhyesti läpi RAI-mittarit ja herätteet. Alustuksen jälkeen osallistujat pääsivät pienissä ryhmissä itse perehtymään asiakkaidensa RAI-arvioinnin mittareihin ja aktivoituneisiin CAPseihin (Client Assessment Protocols). Työpajaan osallistuneet osallistuivat myös loppukyselyyn, jossa selvitettiin hoitajien omaa näkemystä RAI osaamisestaan ja työpajan hyödyllisyydestä. Hoitajien osaamista selvitettiin samoilla väittämillä alkukyselyn kanssa, jotta osaamisen kehittymistä voisi mitata. Työpajan osallistujat kokivat työpajan hyöylliseksi ja RAI osaamista lisääväksi. Työpajaan ja loppukyselyyn osallistujien määrä jäi pieneksi, joten RAI osaamista mittaavilla kysymyksillä ei saatu luotettavaa kuvaa osaamisen kehittymisestä pienen vastaajamäärän vuoksi. Loppukyselyn tulokset osaamisen kehittymisen suhteen eivät ole hyödynnettävissä koko kotihoitoa koskeviksi. Hoitajien kokemus työpajatyyppisen koulutuksen hyödyllisyydestä on hyödynnettävissä koko kotihoitoon.