Asukas kaiken keskellä: Asukaslähtöisen hoivakulttuurin vahvistaminen tehostetussa palveluasumisessa
Kyyrä, Paula (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112223646
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112223646
Tiivistelmä
Ikäihmisten ympärivuorokautinen hoiva on viime vuosikymmeninä tehnyt siirtymää perinteisestä laitoshoidosta kohti tehostettua palveluasumista. Kulttuurimuutos medikaalisesta vanhuskäsityksestä kohti asukaslähtöistä, itsemääräämisoikeutta korostavaa hoivakulttuuria ei tapahdu itsestään.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kartoittaa tehostetun palveluasumisen asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä asioista, jotka edistävät asukaslähtöistä hoivakulttuuria ja heidän hyvinvointiaan. Tavoitteena oli tulosten perusteella luoda yhteistyössä henkilökunnan kanssa uusia käytäntöjä ja toimintatapoja tehostetun palveluasumisen yksikön päivittäiseen arkeen. Kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä pienen varsinaissuomalaisen kaupungin tehostetun palveluasumisen yksikön kanssa.
Kehittämistyön aineisto koottiin teemahaastattelemalla viittä tehostetun palveluasumisen asukasta. Aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysiä käyttäen. Tuloksista asukaslähtöisyyttä edistäviksi tekijöiksi nousivat asukkaiden harrastukset, viihtyminen hoivakodissa, hoitajien riittävä aika, hengellisyys, sekä asukkaiden omaiset ja läheiset.
Tulokset esiteltiin tehostetun palveluasumisen yksikön henkilökunnalle ja heitä pyydettiin ideoimaan uusia toimintatapoja ja käytäntöjä näiden esille nousseiden asioiden mahdollistamiseksi. Ideoinnin tuloksena laadittiin harraste- ja viriketoiminnan viikko-ohjelman runko, jossa jokaiselle arkipäivälle suunnitellaan yhteinen virikehetki, jonka sisältö vaihtelee liikunnasta musiikkiin ja askartelusta tietokilpailuihin. Viikko-ohjelman tueksi laadittiin harraste- ja viriketoiminnan vuosikello muistuttamaan eri vuodenaikojen ja juhlapyhien tarjoamista mahdollisuuksista arjen aktivoimiseen.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuotoksena laadittu viikko-ohjelma vastaa suoraan tehostetun palveluasumisen yksikön asukkaiden tarpeisiin ja toiveisiin mielekkään arjen suhteen. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia tehdyn muutoksen vaikutusta hyvinvointiin ja arjen mielekkyyteen niin asukkaiden kuin henkilökunnankin näkökulmasta.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kartoittaa tehostetun palveluasumisen asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä asioista, jotka edistävät asukaslähtöistä hoivakulttuuria ja heidän hyvinvointiaan. Tavoitteena oli tulosten perusteella luoda yhteistyössä henkilökunnan kanssa uusia käytäntöjä ja toimintatapoja tehostetun palveluasumisen yksikön päivittäiseen arkeen. Kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä pienen varsinaissuomalaisen kaupungin tehostetun palveluasumisen yksikön kanssa.
Kehittämistyön aineisto koottiin teemahaastattelemalla viittä tehostetun palveluasumisen asukasta. Aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysiä käyttäen. Tuloksista asukaslähtöisyyttä edistäviksi tekijöiksi nousivat asukkaiden harrastukset, viihtyminen hoivakodissa, hoitajien riittävä aika, hengellisyys, sekä asukkaiden omaiset ja läheiset.
Tulokset esiteltiin tehostetun palveluasumisen yksikön henkilökunnalle ja heitä pyydettiin ideoimaan uusia toimintatapoja ja käytäntöjä näiden esille nousseiden asioiden mahdollistamiseksi. Ideoinnin tuloksena laadittiin harraste- ja viriketoiminnan viikko-ohjelman runko, jossa jokaiselle arkipäivälle suunnitellaan yhteinen virikehetki, jonka sisältö vaihtelee liikunnasta musiikkiin ja askartelusta tietokilpailuihin. Viikko-ohjelman tueksi laadittiin harraste- ja viriketoiminnan vuosikello muistuttamaan eri vuodenaikojen ja juhlapyhien tarjoamista mahdollisuuksista arjen aktivoimiseen.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuotoksena laadittu viikko-ohjelma vastaa suoraan tehostetun palveluasumisen yksikön asukkaiden tarpeisiin ja toiveisiin mielekkään arjen suhteen. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia tehdyn muutoksen vaikutusta hyvinvointiin ja arjen mielekkyyteen niin asukkaiden kuin henkilökunnankin näkökulmasta.