Kukkia ja mehiläisiä - Pölytyspalveluiden tuotteistaminen

Abstract

Maailmalta on viime vuosina kantautunut huolestuttavia uutisia pölyttäjien katoamisesta. Tulevaisuudessa tarhamehiläisillä voi olla ratkaisevan tärkeä rooli ruoantuotannossa. Tarhamehiläisten avulla tuotettava pölytyspalvelu on ollut Suomessa toistaiseksi pienimuotoista. Palvelulle on kuitenkin runsaasti kysyntää kasvinviljelijöiden keskuudessa, sillä tehokas pölytys parantaa sadon määrää ja laatua. Opinnäytetyön osana tehtiin kehittämistyö, jossa tutkittiin haastatteluiden ja investointilaskelmien avulla pölytyspalveluiden tuotannon tehostamisen mahdollisuutta. Pölytyspalveluiden yleistymisessä haasteena on ollut muun muassa mehiläispesien siirron logistiikka. Työn tavoitteena oli löytää kalustoratkaisuja mehiläistarhaajien käyttöön pesien siirtojen helpottamiseksi pölytyspalvelussa. Lisäksi työssä tutkittiin laskelmien avulla mehiläistarhaajan mahdollisuutta ansaita elantonsa pölytyspalvelun tuotannolla. Työssä tehtiin myös vertailua hunajantuotannon ja pölytyspalveluiden tuotoista. Työn pitkän aikavälin tavoitteena oli edistää sopimuskulttuurin yleistymistä maaseudun palveluiden tuotannossa, sekä innostaa uusia mehiläistarhaajia tuottamaan pölytyspalvelua. Kalustoratkaisut koottiin toimeksiantajan ja mehiläistarhaajien haastatteluista saatujen tietojen pohjalta. Työssä kehitettiin neljä erilaista kalustomallia ja vaihtoehdoista tehtiin investointilaskelmat. Mehiläistarhaajien kiinnostuksen perusteella jatkolaskelmiin valikoitui yksi laskelmamalleista. Syntynyt lopputulos nimettiin pölytyspalveluyksiköksi. Laskelmien avulla tutkittiin pölytyspalveluyksikön kannattavuus ja tarvittava yksiköiden määrä tarhaajan vuositulojen saamiseksi. Työssä perehdyttiin palvelun tuotteistamiseen sekä segmentoitiin pölytyspalveluasiakkaat. Lisäksi tehtiin vertailua pölytyspalvelusta ja hunajantuotannosta saatavien tuottojen välillä. Laskelmissa kannattavaksi osoittautui pölytyspalveluyksikkö, joka koostuu peräkärryalustasta, alustan päälle sijoitettavasta lavetista, 18 mehiläispesästä ja vaijerinosturista. Pölytyspalveluyksiköitä lisäämällä saatiin selville, että mehiläistarhaajan on mahdollista työllistää itsensä pölytyspalvelua tuottamalla osan aikaa vuodesta kannattavasti. Hunajantuotannon ja pölytyspalvelun tuottojen vertailussa johtopäätös oli, että hunajantuotanto tuottaa enemmän tuloa pienemmillä mehiläistarhoilla kuin pölytyspalvelu. Toiminnan laajuuden kasvaessa tilanne kääntyy pölytyspalvelun eduksi. Toimeksiantaja voi hyödyntää opinnäytetyötä mehiläistarhaajille suunnatuissa koulutuksissa. Kannattavuuslaskelmavertailu hunajantuotannon ja pölytyspalvelun välillä olisi alaa hyödyttävä jatkotutkimusaihe.