Sujuvasta sujuvampi. Sujuvat kuntoutuspolut valmennuskokonaisuuden arviointi ja kehittäminen Siun sotessa.

Abstract

Suomessa on meneillään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, jonka tavoitteena on parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta ja siten kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannuksia. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote aloitti toimintansa 2017, jolloin kuntoutus muodostui omaksi palvelualueeksi. Palvelualueella yhdistyi 14 kunnan perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon kuntoutuksen työntekijät. Samalla yhdistyivät myös usean eri yksikön toimintatavat ja -kulttuuri.

Siun soten Kuntoutuksen palvelualueella leanin jatkuvan parantamisen malli on otettu käyttöön systemaattiseksi työnkehittämisen ja johtamisen menetelmäksi. Yhtenä muutoksen johtamisen menetelmänä on käytössä Sujuvat kuntoutuspolut -valmennus, joka perustuu läpimurtotyöskentelyyn. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli arvioida Sujuvat kuntoutuspolut -valmennuksen vaikutuksia työn kehittämiseen ja kehittämiskulttuurin jalkautumista työn arkeen valmennuksen jälkeen. Lisäksi arvioitiin Sujuvat kuntoutuspolut -valmennuksen vaikutuksia asiakasarvon edistämiseen.

Tutkimuksellinen kehittämistyö koostui kahdesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin kyselytutkimus Sujuvat kuntoutuspolut -valmennuksen arvioimiseksi. Toinen osa koostui valmennuksen edelleen kehittämisestä työpajatyöskentelyllä. Kysely toteutettiin Webropol kyselynä kaikille valmennukseen osallistuneille työntekijöille ja esimiehille (n=189). Vastausprosentti oli 36,5 (n=69). Lähtökohtaisesti työn kehittäminen ja jatkuvan parantamisen jalkautuminen koet-tiin positiivisesti, myös asiakasarvon koettiin lisääntyneen valmennuksen myötä. Käytännössä valmennuksen aikaiset kehittämistyöt olivat kesken 50 % ja uusia kehittämistoimia oli aloitettu jatkuvan parantamisen menetelmällä vain 20 % vastaajan mukaan.

Tutkimuksen tuloksista nousi esiin kolme pääongelmaa, jotka olivat jatkuvan parantamisen jalkautumisen ongelmat, valmennuksen monimutkaisuus ja kehittämisprojektien jääminen keskeneräiseksi. Tutkimus eteni näiden kehittämiskohteiden osalta toiseen vaiheeseen, jossa jatkuvan parantamisen periaatteella ideoitiin osallistavassa työpajassa toimenpiteitä valmennuksen kehittämiseksi. Parannusehdotuksista osa liittyi valmennuksen sisältöön ymmärrettävyyden ja johdonmukaisuuden selkeyttämiseksi ja osa ehdotuksista sisälsi parannuskohteita lähijohtamiseen liittyen.

Asiasanat: Lean-ajattelu, jatkuva parantaminen, asiakasarvo, työn kehittäminen, jalkauttaminen, muutosjohtaminen.