Kotimaiset true crime -podcastit ja niiden tekijöiden eettinen vastuu

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on ollut esitellä true crime -genreä ja tutustua sitä tekevien ”podcastaajien” eli podcastien tekijöiden eettiseen vastuuseen. Ovatko podcast-sisällöntuottajat journalisteja kertoessaan todellisen rikoksen tarinan? Onko harrastepohjalta podcastia tekevän työ verrannollista toimittajan työhön? Työssä määritellään podcast käsitteenä, tutustutaan Journalistin ohjeisiin ja rikoslakiin sekä selvitetään, miksi ihmiset tykkäävät kuunnella karmeita rikostarinoita. Edustettuna on myös naisten ”erityinen” suhde true crimeen. Pääasiallinen tutkimuskysymys on siis selvittää suomalaisen true crime -podcastin tekijän laillinen ja eettinen vastuu. Työssä tutkitaan myös, voisiko Journalistin ohjeista saada eettisen ohjenuoran podcastin tekemiseen vastuullisesti.

Aineistoksi valitun rikospodcastin sisältöä tutkitaan sisällönanalyysin keinoin luvussa 6. Kyseessä on Suomen kuunnelluin true crime -podcast Jäljillä ja sen 83 jaksoa. Työssä analysoidaan podcastin tekijän käyttämää kerrontatapaa suhteessa todellisiin rikoksiin ja tehdään aineistosta havaintoja Journalistin ohjeisiin pohjaten. Aineistosta tilastoidaan käsiteltyjen rikostapauksien uhrien ja tekijöiden sukupuolet, tapauksien maat, rikostyypit sekä tapahtuma-ajankohdat kotimaisen true crime -genren esittelemiseksi.

Työssä havaitaan, että kotimaisen true crime -podcastin tekijän eettinen vastuu on subjektiivista ja paljolti hänen itsensä varassa. Työssä päätellään, että Journalistin ohjeiden kahtatoista kohtaa voisi suositella ohjenuoraksi true crime -sisällön tuottamiseen eettisesti. Työssä tehdään myös muita kiinnostavia havaintoja ja päätelmiä, esimerkiksi se, että todelliset rikokset ovat kiinnostaneet ihmisiä kautta aikain, se, että naiset kuluttavat true crime -sisältöä enemmän kuin miehet, sekä se, että monet kotimaiset true crime -sisällöntuottajat kokevat olevansa tarinankertojia, eivät toimittajia. Toimittajan työnkuvan verrannollisuudesta harrastepohjalta podcastia tekevän työnkuvaan päätellään, että työn luonne on osittain samankaltainen, mutta merkittävänä erona voidaan pitää sitä, että toimittajat julkaisevat usein uutta tietoa ja tekevät haastatteluja, kun taas tarinankertojat referoivat olemassa olevaa tietoa kertoakseen hyvän tarinan.

The aim of this thesis has been to introduce the true crime genre and to get familiar with the ethical responsibility of the ”podcasters” aka the creators behind true crime podcasts. Can we consider podcast content producers as journalists when they are telling a story of a true crime? Is the work of a podcast hobbyist comparable to the work of a journalist? This thesis defines the concept of a podcast and examines the Guidelines for Journalists offered by The Council for Mass Media (CMM) and criminal law. This thesis explains why people like to listen to frightening crime stories. The “special” relationship of women to true crime is also represented in this thesis. The main research question therefore is to find out the legal and ethical responsibilities of the Finnish true crime podcast creator. It is also examined whether the Guidelines for Journalists could provide an ethical guideline for producing a true crime podcast in a responsible way.

As a material for content analysis, in chapter 6 was selected a Finnish true crime podcast Jäljillä and its 83 episodes. Jäljillä is Finland’s most listened true crime podcast. The narrative method used by the creator of Jäljillä in relation to real crimes is analyzed in chapter 6. Observations from the episodes are being made based on the Guidelines for Journalists. The content analysis also includes the following data from Jäljillä podcasts’ 83 episodes: sexes of the victims and perpetrators of the selected criminal cases, the countries of the cases, the types of crimes and the dates of the criminal events. These are presented in order to introduce the Finnish true crime genre.

It is found in this thesis that the ethical responsibility of the creator of a Finnish true crime podcast is subjective and little defined by any external rules. It is concluded that twelve paragraphs of the Guidelines for Journalists could be recommended as a guideline for producing true crime content ethically. Other interesting findings and conclusions are also made in this thesis, such as the fact that real crimes have fascinated people for centuries, the fact that women consume more true crime content than men, and the fact that many Finnish true crime content producers feel that they are storytellers, not journalists. Concerning the comparability of a journalist’s work to a hobby-based podcast producer’s work, it is concluded that the nature of the work is partly similar, but also holds a significant difference. Journalists often publish new information and carry out interviews, while storytellers refer to existing information.