"Eihän mul ois mitään, jos mul ei ois asuntoo" : Asunnon merkityksestä rikoskierteestä irrottautumisen prosessissa rikostaustaisille

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää rikoskierteestä irtautujien kokemuksia asunnon merkityksestä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös selvittää mitkä asiat vaikuttavat rikoskierteestä irrottautumisen prosessiin. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Sininauhaliiton Pyöröovesta ulos –hankkeen kanssa. Hankkeessa autetaan toistuvasti lyhyitä vankeustuomioita suorittavia pääsemään pois rikoskierteestä ja löytämään heille yksilöllisiä asumisratkaisuja, arjen tekemistä ja tukea tai ohjausta asumiseen liittyvissä asioissa. Hanke on STEA:n rahoittama ja päättyy kuluvan vuoden lopussa.

Opinnäytetyön viitekehyksenä toimi elämänhallinta ja asumissosiaalinen työ. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto kerättiin yksilöteemahaastatteluin, joiden aiheiksi nousivat asunto, elämänhallinta sekä rikokseton elämä. Haastatteluihin osallistui neljä rikoskierteestä irtautumisen prosessissa olevaa sekä kokemusasiantuntija. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin kulkua mukaillen.

Tutkimuksen myötä ilmeni, että asunto mahdollistaa itsenäisen rikoksettoman elämän, ihmissuhteiden ylläpidon ja tuo turvallisuuden tunnetta. Elämänhallinta yhdistettiin harrastuksiin, viihtymiseen, ihmissuhteisiin, tasapainoiseen elämään sekä elinympäristöön. Elämänhallintaa varjostaviksi asioiksi nousi esiin diagnosoidut keskittymishäiriöt, huoli toimeentulosta sekä yksilöllisen tuen puute. Tärkeiksi rikoksetonta elämäntapaa tukeviksi asioiksi haastateltavat mainitsivat ihmissuhteet, yhteiskuntaan integroituminen, elinympäristöön liittyvät seikat, kuten asunnon sijainti lähellä palveluita. Rikoksettoman elämäntavan omaksumista hankaloittivat muun muassa päihdeongelma ja rikos- ja päihdekierrettä ylläpitävät ihmissuhteet.

Asuntoa pidettiin ehdottomana edellytyksenä rikoksettoman elämäntavan aloittamiselle. Asunto edusti omaa turvallista tilaa, paikkaa, missä sai olla läheisten kanssa ja toteuttaa vanhemmuutta. Rikostaustaiset pitivät itse tärkeänä yksilöllistä, mutta matalalla kynnyksellä saatavaa tukea rikoskierteestä irrottautumisessa. Rikostaustaisilla on moninaisia tuen tarpeita ja kentälle tarvitaan monialaista osaamista. Lisäksi vankilasta vapautuvien tarpeita pitäisi ottaa yksilöllisesti huomioon ja panostaa yksilöllisiin tuen tarpeisiin vastaamiseen.