Vaikuttaako suorituksesta poikkeaminen kiekkomenetelmällä suoritettavan antibioottiherkkyysmäärityksen tulokseen?

Abstract

Kiekkoherkkyysmääritys on standardoitu menetelmä, joka on siitä huolimatta altis virheille. Vuoden 2011 alussa Suomi siirtyi noudattamaan EUCASTin suositusta antibioottiherkkyysmäärityksen teossa ja tulkinnassa. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää vaikuttaako antibioottiherkkyysmäärityksen suorittamisen suosituksista poikkeaminen antibioottiherkkyystulokseen. Tutkimme vaikuttavatko standardeista poikkeavat tekijät antibioottien estorenkaiden halkaisijoihin. Tutkittavat tekijät olivat 1) bakteerisuspension levitystapa 2) bakteerisuspension vahvuus 3) aika, joka kuluu ennen kuin bakteerisuspensio levitetään herkkyysmaljalle 4) aika, joka kuluu ennen kuin herkkyysmalja, jolle on lisätty antibioottikiekot, siirretään bakteerilajin vaatimiin kasvuolosuhteisiin.

Tutkimme tekijöiden vaikutusta kuudella eri bakteerilajilla, joista käytimme sekä herkkää että herkkyydeltään alentunutta kantaa. Tutkittavat bakteerilajit olivat Escherichia coli, Staphylococcus aureus, Klebsiella pneumoniae, Haemophilus influenzae, Streptococcus pneumoniae ja Streptococcus pyogenes. Tavoitteenamme oli saada selville, onko valituilla tekijöillä tilastollista merkitsevyyttä bakteerilajikohtaisesti. Toteutimme työn HUSLABin kliinisen mikrobiologian bakteriologian osastolla.

Opinnäytetyö perustui kokeelliseen tutkimukseen. Tutkimusmenetelminä käytimme sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista menetelmää. Kokeellisen osuuden tulokset analysoimme tilastollisten testien avulla. Tuloksista voimme päätellä, että bakteerisuspension vahvuudella on vaikutusta estorenkaiden halkaisijoihin. Tämä ilmentyi neljän bakteerilajin kohdalla. Huomasimme myös bakteerilajien sisäisten kantojen välillä tilastollista merkitsevyyttä estorenkaiden halkaisijoita verratessa. Tulokset ovat kuitenkin ainoastaan suuntaa-antavia, johtuen toistojen vähäisestä määrästä. Muilla tutkittavilla tekijöillä ei ollut tilastollista merkitsevyyttä kiekkoherkkyysmenetelmän tuloksiin.

Työmme perusteella olisi hyödyllistä tutkia tarkemmin bakteerisuspension vahvuuden vaikutusta herkkyysmäärityksen tuloksiin useammalla toistolla. Tällöin voitaisiin todeta luotettavasti tarve suspensiovahvuuden kontrollointiin herkkyysmäärityksiä tehdessä. Suspension levittämisviiveen ja maljan siirtämisviiveen vaikutusta olisi hyödyllistä tutkia enemmän, pidemmillä odotusajoilla ja useammilla toistoilla.

At the beginning of the year 2011, Finland started to follow the recommendations of the disc diffusion test that EUCAST had set. The purpose of our final project was to study whether neglecting the recommendations affected the results of the disk diffusion tests. Moreover, we studied whether the selected factors had any effect on disk diffusion tests’ results. The selected factors were the techniques of spreading bacterial suspension, the strength of bacterial suspension, the time from the preparation of the bacterial suspension to the point of spreading the bacterial suspension to Müller-Hinton agar and the time the finished agar plates stood still before incubating at +35°C.

We studied these selected factors with six different species of bacteria. Of each species of bacteria, we studied a susceptible strain and a strain of which susceptibility had decreased. Species that we studied were Escherichia coli, Staphylococcus aureus, Klebsiella pneumoniae, Haemophilus influenzae, Streptococcus pneumoniae and Streptococcus pyo¬genes. Our purpose was to settle the effects and significance of the selected factors in disk diffusion testing. We conducted our final project in the HUSLAB Laboratory of Clinical Bacteriologi, Helsinki, Finland.

Our final project was based on the empirical experimental research method. We used both quantitative and qualitative methods. Furthermore we analyzed our results with a statistical programme. However, our results were only suggestive because of the amount of samples. We compared the variations in diameter of the zones with selected factors. Our result was that diameter of the zones differed only slightly between individual species of bacteria. We noticed the most significant variations in the results with the strength of bacterial suspension. The results lead to the conclusion that other selected factors do not have significant meaning in disk diffusion test. Based on our results, we suggest further studies. It could be very worthwhile to study further how the strength of the bacterial suspension affects the diameter of the zones with more recursions. In addition, it would be interesting to conduct a study with a longer time period before spreading the suspension and incubating the plates.