Tunneälykäs esimiestyö : Esimiesten käsityksiä tunneälystä ja tunteiden johtamisesta esimiestyössä
Dansk, Nina (2020)
Dansk, Nina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225596
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225596
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa esimiesten käsityksiä tunneälystä ja tunteiden johtamisesta osana esimiestyötä. Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia, kuinka tunteita johdetaan työyhteisössä ja miten tunneälyä hyödynnetään johtotyössä. Aihe on ajankohtainen, etenkin nykypäivän johtajuuden suunnan muuttuessa yhä vahvemmin asioista ihmisiin. Tunneälyn ja tunnejohtajuuden kautta voidaan selviytyä paremmin jatkuvan kiireen ja muutoksen keskellä sekä päästä parempiin tuloksiin tunteiden avulla.
Opinnäytetyön viitekehyksessä käsiteltiin tunneälyn käsitettä sekä tunnejohtamista esimiestyön näkökulmasta. Viitekehyksessä tunneälyä tarkasteltiin kolmen johtavan tunneälymallin kautta. Tunnejohtajuuden osa-alueessa käsiteltiin tunteita työelämässä sekä miten johtaa tunteita esimiehenä ammatillisesti. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä hyödynnettiin laadullista lähestymistapaa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavat työskentelivät eri yrityksissä ja toimialoilla, mutta kaikilla haastateltavilla oli kokemusta esimiestehtävistä ja moninaisista johtamistilanteista.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksista ilmeni, että monenlaiset tunteet ovat läsnä työpaikalla ja vaikuttavat työhön, joten tunteet nähtiin tärkeänä huomioida myös johtamisessa. Tunneäly on taas merkittävässä osassa siinä onnistuttaessa. Johtamisen kannalta tunneälyssä nähtiin tärkeinä erilaisten ihmisten ymmärtäminen sekä toisen tunteiden ja käyttäytymisen ymmärtäminen erilaisissa tilanteissa. Tutkimus osoitti, että tärkeimmät tunneälytaidot esimiestyössä ovat empatiakyky, kuuntelutaito, yhteistyötaidot ja innostaminen. Lisäksi esimiesten on kyettävä johtamaan ja säätelemään omia tunteitaan ja niiden ilmaisemista. Tutkimuksessa selvisi myös, että esimiehillä on tärkeä rooli työpaikan tunneilmaston luojina ja ohjaajina.
Tunteiden johtaminen ja tunneäly näkyvät jo nykypäivän työelämässä, mutta otettaessa tunneäly yhä vahvemmin mukaan johtamiseen voidaan saavuttaa parempia tuloksia työyhteisössä sekä pysyä kilpailukykyisenä muuttuvassa ympäristössä. Lisäksi tunteita ymmärtämällä voidaan vahvistaa hyvää työilmapiiriä sekä keskinäistä luottamusta.
Opinnäytetyön viitekehyksessä käsiteltiin tunneälyn käsitettä sekä tunnejohtamista esimiestyön näkökulmasta. Viitekehyksessä tunneälyä tarkasteltiin kolmen johtavan tunneälymallin kautta. Tunnejohtajuuden osa-alueessa käsiteltiin tunteita työelämässä sekä miten johtaa tunteita esimiehenä ammatillisesti. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä hyödynnettiin laadullista lähestymistapaa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavat työskentelivät eri yrityksissä ja toimialoilla, mutta kaikilla haastateltavilla oli kokemusta esimiestehtävistä ja moninaisista johtamistilanteista.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksista ilmeni, että monenlaiset tunteet ovat läsnä työpaikalla ja vaikuttavat työhön, joten tunteet nähtiin tärkeänä huomioida myös johtamisessa. Tunneäly on taas merkittävässä osassa siinä onnistuttaessa. Johtamisen kannalta tunneälyssä nähtiin tärkeinä erilaisten ihmisten ymmärtäminen sekä toisen tunteiden ja käyttäytymisen ymmärtäminen erilaisissa tilanteissa. Tutkimus osoitti, että tärkeimmät tunneälytaidot esimiestyössä ovat empatiakyky, kuuntelutaito, yhteistyötaidot ja innostaminen. Lisäksi esimiesten on kyettävä johtamaan ja säätelemään omia tunteitaan ja niiden ilmaisemista. Tutkimuksessa selvisi myös, että esimiehillä on tärkeä rooli työpaikan tunneilmaston luojina ja ohjaajina.
Tunteiden johtaminen ja tunneäly näkyvät jo nykypäivän työelämässä, mutta otettaessa tunneäly yhä vahvemmin mukaan johtamiseen voidaan saavuttaa parempia tuloksia työyhteisössä sekä pysyä kilpailukykyisenä muuttuvassa ympäristössä. Lisäksi tunteita ymmärtämällä voidaan vahvistaa hyvää työilmapiiriä sekä keskinäistä luottamusta.