Huopakevennyksen kevennystehon mittaaminen
Kavander, Helmiina; Pohja, Satu (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225619
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225619
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää jalkaan liimattavan huopakevennyksen kevennystehon muutosta tietyllä aikavälillä. Tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa huopakevennysten käytöstä.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Teoriatietoa etsittiin kotimaisista ja ulkomaisista lähteistä. Aineisto kerättiin mittaamalla plantaarista painetta I-MTP- nivelen kohdalta kengän sisään asetettavan Medilogic -paineenmittauspohjallisen avulla. Opinnäytetyössä mitattiin kahdeksan henkilön kävelyä jalkaan kiinnitetyn huopakevennyksen kanssa kahdeksan metrin matkalla. Taulukoimme Medilogic -järjestelmästä saadun aineiston Excel -ohjelmalla, jonka avulla laskimme saaduista maksimipainearvoista koeasetelmakohtaiset keskiarvot ja vertailimme niitä keskenään.
Tulosten perusteella huopakevennys vähensi I-MTP- nivelen alueelle kohdistuvaa painetta kaikilla tutkittavilla heti kevennyksen laiton jälkeen. Tutkittavista neljällä huopakevennyksen teho heikkeni neljän päivän tutkimusjakson aikana. Heistä yhdellä paine I-MTP- nivelen alueella kasvoi suuremmaksi kuin lähtötilanteessa ilman kevennystä. Tulosten perusteella kahdella koehenkilöllä huopakevennyksen kevennysteho oli lisääntynyt neljän päivän käytön jälkeen verrattuna siihen, kun kevennys oli juuri laitettu.
Opinnäytetyö antoi tietoa siitä, miten huopakevennys kohdennettuna I-MTP:n kohdalle vaikuttaa plantaariseen paineeseen kyseisellä alueella kahdella eri hetkellä. Tutkimuksen perusteella huopakevennys vähensi tutkittavalle alueelle kohdistuvaa painetta noin kymmenesosan. Tutkittua tietoa huopakevennysten tehosta on edelleen vähän ja tämän opinnäytetyön vähäinen osallistujamäärä heikentää tulosten luotettavuutta. Tämän kaltainen tutkimus antaisi kuitenkin suuremmalla tutkimusjoukolla luotettavaa tietoa huopakevennyksen tehosta.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Teoriatietoa etsittiin kotimaisista ja ulkomaisista lähteistä. Aineisto kerättiin mittaamalla plantaarista painetta I-MTP- nivelen kohdalta kengän sisään asetettavan Medilogic -paineenmittauspohjallisen avulla. Opinnäytetyössä mitattiin kahdeksan henkilön kävelyä jalkaan kiinnitetyn huopakevennyksen kanssa kahdeksan metrin matkalla. Taulukoimme Medilogic -järjestelmästä saadun aineiston Excel -ohjelmalla, jonka avulla laskimme saaduista maksimipainearvoista koeasetelmakohtaiset keskiarvot ja vertailimme niitä keskenään.
Tulosten perusteella huopakevennys vähensi I-MTP- nivelen alueelle kohdistuvaa painetta kaikilla tutkittavilla heti kevennyksen laiton jälkeen. Tutkittavista neljällä huopakevennyksen teho heikkeni neljän päivän tutkimusjakson aikana. Heistä yhdellä paine I-MTP- nivelen alueella kasvoi suuremmaksi kuin lähtötilanteessa ilman kevennystä. Tulosten perusteella kahdella koehenkilöllä huopakevennyksen kevennysteho oli lisääntynyt neljän päivän käytön jälkeen verrattuna siihen, kun kevennys oli juuri laitettu.
Opinnäytetyö antoi tietoa siitä, miten huopakevennys kohdennettuna I-MTP:n kohdalle vaikuttaa plantaariseen paineeseen kyseisellä alueella kahdella eri hetkellä. Tutkimuksen perusteella huopakevennys vähensi tutkittavalle alueelle kohdistuvaa painetta noin kymmenesosan. Tutkittua tietoa huopakevennysten tehosta on edelleen vähän ja tämän opinnäytetyön vähäinen osallistujamäärä heikentää tulosten luotettavuutta. Tämän kaltainen tutkimus antaisi kuitenkin suuremmalla tutkimusjoukolla luotettavaa tietoa huopakevennyksen tehosta.