Who owns freshwater? : Detecting and Deconstructing Discourses Relating to Community Participation in Water Supply Governance
Pylkkänen, Jasmiini (2011)
Pylkkänen, Jasmiini
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011091313012
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011091313012
Tiivistelmä
Tämän päättötyön tarkoituksena oli ensinnäkin paikallistaa tyypillisiä ja vallalla olevia diskursseja, jotka liittyvät yhteisöosallistumiseen ja veden jakelun hallinnointiin kehitysmaissa ja erityisesti Etelä-Afrikassa. Toiseksi tutkimuksessa pohdittiin, miksi ja miten kyseisistä käsityksistä ja käytännöistä on tullut määrääviä vedenjakelun hallinnoinnissa.
Tutkimus koostui laajasta ja kriittisestä katsauksesta, joka koski aiheen ajankohtaista ja tieteellistä materiaalia. Päättötyön ensimmäinen osa tutki erilaisia yhteisöosallistumisen ja vesipalveluhallinnoinnin määritelmiä, ja pohti yleisellä tasolla miksi ja miten nämä määritelmät liittyvät toisiinsa. Tutkimuksen alkupuolella käsiteltiin myös postmodernia teoretisointia totuuskäsitysten, vallan ja diskurssin merkityksistä, jota hyödynnettiin erityisesti päättötyön jälkimmäisessä osassa dekonstruoimalla vesihallintoon liittyviä Etelä Afrikan julkishallinnon julkaisuja sekä tarkastelemalla vallitsevia vedenjakeluun ja yhteisöosallistumiseen liittyviä diskursseja erilaisten Etelä-Afrikkaan liittyvien tapausesimerkkien avulla.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että vedenjakelua koskeva problematisointi rajoittuu helposti yksityisen ja julkisen omistajuuden ja operatiivisen johtamisen vastakkainasetteluun, vaikka todellisuudessa samat - usein neoliberaalit - periaatteet tuntuvat ohjaavan molempia vaihtoehtoja. Tutkimus osoitti myös, että uusia diskursseja on vähitellen noussut esiin; esimerkiksi perusvedenjakelu yleismaailmallisena ihmisoikeutena, sekä yhteisöosallistuminen vedenjakelun hallinnoinnissa keinona voimaannuttaa huono-osaisia yhteisön jäseniä. Siitä huolimatta, että vaihtoehtoiset diskurssit ovat vähitellen saamassa enemmän näkyvyyttä, postmoderni analyysi muistuttaa, että kyseinen uudelleenmäärittely ei ole vielä todellakaan käytännön tasolla korvannut aiempaa hallinnon keskitystä sekä neoliberaaleja periaatteita.
Tutkimus koostui laajasta ja kriittisestä katsauksesta, joka koski aiheen ajankohtaista ja tieteellistä materiaalia. Päättötyön ensimmäinen osa tutki erilaisia yhteisöosallistumisen ja vesipalveluhallinnoinnin määritelmiä, ja pohti yleisellä tasolla miksi ja miten nämä määritelmät liittyvät toisiinsa. Tutkimuksen alkupuolella käsiteltiin myös postmodernia teoretisointia totuuskäsitysten, vallan ja diskurssin merkityksistä, jota hyödynnettiin erityisesti päättötyön jälkimmäisessä osassa dekonstruoimalla vesihallintoon liittyviä Etelä Afrikan julkishallinnon julkaisuja sekä tarkastelemalla vallitsevia vedenjakeluun ja yhteisöosallistumiseen liittyviä diskursseja erilaisten Etelä-Afrikkaan liittyvien tapausesimerkkien avulla.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että vedenjakelua koskeva problematisointi rajoittuu helposti yksityisen ja julkisen omistajuuden ja operatiivisen johtamisen vastakkainasetteluun, vaikka todellisuudessa samat - usein neoliberaalit - periaatteet tuntuvat ohjaavan molempia vaihtoehtoja. Tutkimus osoitti myös, että uusia diskursseja on vähitellen noussut esiin; esimerkiksi perusvedenjakelu yleismaailmallisena ihmisoikeutena, sekä yhteisöosallistuminen vedenjakelun hallinnoinnissa keinona voimaannuttaa huono-osaisia yhteisön jäseniä. Siitä huolimatta, että vaihtoehtoiset diskurssit ovat vähitellen saamassa enemmän näkyvyyttä, postmoderni analyysi muistuttaa, että kyseinen uudelleenmäärittely ei ole vielä todellakaan käytännön tasolla korvannut aiempaa hallinnon keskitystä sekä neoliberaaleja periaatteita.