Osgood-Schlatterin ja Severin taudin ennaltaehkäisy urheilijanuorilla
Paasioksa, Evita; Muuri, Olga (2020)
Paasioksa, Evita
Muuri, Olga
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225789
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225789
Tiivistelmä
Liikunta sopivassa määrin tukee nuoren kasvua ja kehitystä. Tavoitteellisesti urheilevilla nuorilla on kuitenkin suurempi alttius loukkaantumisille ja rasitusvammoille. Toipuminen loukkaantumisesta voi vaatia pidemmän tauon urheilusta, ja nuori voi kokea urheiluun palaamisen haasteellisena. Kun nuori lopettaa urheilun ennenaikaisesti, ilmiötä kutsutaan drop out- ilmiöksi.
Yleisimmät nuorten alaraajojen rasitusvammat ovat Osgood-Schlatterin tauti ja Severin tauti. Vaivat puhkeavat kasvupyrähdyksen aikana, mutta vaivoilla voi olla myös pidempiaikaisia seuraamuksia. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Metropolian KidMove- hanke. Hankkeen tavoitteena on ehkäistä urheiluvammojen syntyä sekä urheilijanuorten drop out- ilmiötä. Hankkeella pyritään myös lisäämään sosiaalista yhtenäisyyttä ja tasapuolisia mahdollisuuksia urheiluun.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Osgood-Schlatterin ja Severin tautiin liittyvät riskitekijät ja vaivojen ennaltaehkäisyn keinot. Opinnäytetyön menetelmällisenä ratkaisuna käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku suoritettiin PubMed, Ovid, Cinahl ja ScienceDirect tietokantoissa. Tarkoituksena oli tuottaa opas urheilijanuorille ja heidän läheisilleen vaivojen ennaltaehkäisemiseksi. Oppaan ideana oli antaa ajankohtaista tietoa Osgood-Schlatterin ja Severin tautiin liittyvistä riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan suurimmat riskitekijät Osgood-Schlatterin ja Severin taudille ovat nopea kasvupyrähdys, fyysiset ominaisuudet, yksipuolinen liikunta ja lihashuollon laiminlyönti. Vaivoja tavataan usein juoksu- ja hyppylajien harrastajilla. Tuloksista ei kuitenkaan ilmennyt suoria ennaltaehkäisyn keinoja ja useassa lähteessä käsiteltiin rasitusvammojen ennaltaehkäisyä yleisellä tasolla. Oppaaseen valittiin tiedonhaussa useasti ilmenneet riskitekijät ja ennaltaehkäisyn keinot. Tietopohjaa täydennettiin myös yleisillä rasitusvammojen ennaltaehkäisyn periaatteilla.
Tulosten pohjalta voidaan todeta, että Osgood-Schlatterin ja Severin tautiin liittyvistä riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä ei ole kattavaa tutkittua tietoa. Oppaan kokoaminen osoittautui haastavaksi, koska hyvä ja toimiva ennaltaehkäisy on usein yksilöllistä. Jatkoa ajatellen, tutkimustietoa tarvittaisiin enemmän ja opas tulisi testata käytännössä.
Yleisimmät nuorten alaraajojen rasitusvammat ovat Osgood-Schlatterin tauti ja Severin tauti. Vaivat puhkeavat kasvupyrähdyksen aikana, mutta vaivoilla voi olla myös pidempiaikaisia seuraamuksia. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Metropolian KidMove- hanke. Hankkeen tavoitteena on ehkäistä urheiluvammojen syntyä sekä urheilijanuorten drop out- ilmiötä. Hankkeella pyritään myös lisäämään sosiaalista yhtenäisyyttä ja tasapuolisia mahdollisuuksia urheiluun.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Osgood-Schlatterin ja Severin tautiin liittyvät riskitekijät ja vaivojen ennaltaehkäisyn keinot. Opinnäytetyön menetelmällisenä ratkaisuna käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku suoritettiin PubMed, Ovid, Cinahl ja ScienceDirect tietokantoissa. Tarkoituksena oli tuottaa opas urheilijanuorille ja heidän läheisilleen vaivojen ennaltaehkäisemiseksi. Oppaan ideana oli antaa ajankohtaista tietoa Osgood-Schlatterin ja Severin tautiin liittyvistä riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan suurimmat riskitekijät Osgood-Schlatterin ja Severin taudille ovat nopea kasvupyrähdys, fyysiset ominaisuudet, yksipuolinen liikunta ja lihashuollon laiminlyönti. Vaivoja tavataan usein juoksu- ja hyppylajien harrastajilla. Tuloksista ei kuitenkaan ilmennyt suoria ennaltaehkäisyn keinoja ja useassa lähteessä käsiteltiin rasitusvammojen ennaltaehkäisyä yleisellä tasolla. Oppaaseen valittiin tiedonhaussa useasti ilmenneet riskitekijät ja ennaltaehkäisyn keinot. Tietopohjaa täydennettiin myös yleisillä rasitusvammojen ennaltaehkäisyn periaatteilla.
Tulosten pohjalta voidaan todeta, että Osgood-Schlatterin ja Severin tautiin liittyvistä riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä ei ole kattavaa tutkittua tietoa. Oppaan kokoaminen osoittautui haastavaksi, koska hyvä ja toimiva ennaltaehkäisy on usein yksilöllistä. Jatkoa ajatellen, tutkimustietoa tarvittaisiin enemmän ja opas tulisi testata käytännössä.