Pronaatiotuettujen juoksujalkineiden muutokset polven ja lantion linjauksiin ylipronatoivilla juoksijoilla
Akiala, Nelli (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120325892
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120325892
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pronaatiotuettujen juoksujalkineiden aiheuttamia muutoksia polven ja lantion linjauksiin ylipronatoivilla juoksijoilla verrattuna neutraaleihin juoksukenkiin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa juoksun harrastajille, ja kaikille lajin parissa työskenteleville juoksujalkineista, juoksun biomekaniikasta, sekä yleisemmistä ylipronaatioon tutkimuksissa liitetyistä rasitusvammoista. Tietouden kasvattaminen edellä mainituista teemoista helpottaa täten juoksijoita valitsemaan askellukselleen, ja juoksutekniikalleen oikean tyyppiset kengät.
Tutkimuksen sisäänottokriteerinä toimi Foot Posture Index -menetelmän avulla saatu vähimmäisarvo +6, jolloin jalat lasketaan ylipronatoiviksi. Opinnäytetyön aineisto koostui suurnopeuskameroiden, ja liikeanalyysilaitteiston avulla kerätystä videomateriaalista tutkittavien juoksusta neutraalilla, sekä tuetulla juoksujalkineella liikelaboratorion juoksumatolla. Pysäytetystä videokuvasta analysoitiin lantion frontaalitason kallistuminen, polven varus/valguskulma ja Q-kulma, joiden eroja vertailtiin jalkinetyyppien välillä. Tutkimukseen osallistui kymmenen juoksua harrastavaa henkilöä.
Kulmista laskettiin keskiarvot, ja keskiarvojen välisiä eroja analysoitiin Wilcoxonin menetelmän avulla. Tuloksista käy ilmi, että polven ja lantion kulmien keskiarvot olivat suurempia tuetulla kengällä vs neutraaliin jalkineeseen. Hypoteesina ennen tutkimukseen lähtemistä oli päinvastainen lopputulos tuloksissa.
Opinnäytetyön aiheesta on saatavilla verrattain vähän tutkittua tietoa. Aiemmin julkaistussa tutkimuksessa tulokset ovat olleet samansuuntaisia kuin tässä työssä. Tilastollista merkitsevyyttä jatkotutkimuksissa tavoiteltaessa tarvitaan otokseltaan laajempia tutkimuksia, ja tarkempia mittausmenetelmiä, jotta voidaan selvittää millainen merkitys pronaatiotuetulla kengällä on ylipronatoivan juoksijan alaraajojen biomekaniikkaan.
Tutkimuksen sisäänottokriteerinä toimi Foot Posture Index -menetelmän avulla saatu vähimmäisarvo +6, jolloin jalat lasketaan ylipronatoiviksi. Opinnäytetyön aineisto koostui suurnopeuskameroiden, ja liikeanalyysilaitteiston avulla kerätystä videomateriaalista tutkittavien juoksusta neutraalilla, sekä tuetulla juoksujalkineella liikelaboratorion juoksumatolla. Pysäytetystä videokuvasta analysoitiin lantion frontaalitason kallistuminen, polven varus/valguskulma ja Q-kulma, joiden eroja vertailtiin jalkinetyyppien välillä. Tutkimukseen osallistui kymmenen juoksua harrastavaa henkilöä.
Kulmista laskettiin keskiarvot, ja keskiarvojen välisiä eroja analysoitiin Wilcoxonin menetelmän avulla. Tuloksista käy ilmi, että polven ja lantion kulmien keskiarvot olivat suurempia tuetulla kengällä vs neutraaliin jalkineeseen. Hypoteesina ennen tutkimukseen lähtemistä oli päinvastainen lopputulos tuloksissa.
Opinnäytetyön aiheesta on saatavilla verrattain vähän tutkittua tietoa. Aiemmin julkaistussa tutkimuksessa tulokset ovat olleet samansuuntaisia kuin tässä työssä. Tilastollista merkitsevyyttä jatkotutkimuksissa tavoiteltaessa tarvitaan otokseltaan laajempia tutkimuksia, ja tarkempia mittausmenetelmiä, jotta voidaan selvittää millainen merkitys pronaatiotuetulla kengällä on ylipronatoivan juoksijan alaraajojen biomekaniikkaan.