Etätyö OP Oulussa: Etätyön luomat haasteet ja vaikutukset OP Oulun henkilökunnan ja esimiesten työhön.
Torm, Kerttu (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120325962
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120325962
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää, miten etätyö on vaikuttanut OP Oulun henkilökunnan ja esimiesten työhön. Työn painopisteenä ovat vuorovaikutus, etäjohtaminen ja työhyvinvointi. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka massiivinen etätyöhön siirtyminen on vaikuttanut edellä mainittuihin osa-alueisiin. Tieto tulee auttamaan toimeksiantajaa sovittamaan etätyökäytännöt tulevaisuudessa entistä enemmän sopivaksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys ja tutkimusosio muodostuu ajankohtaisista etätyön sekä työhyvinvoinnin kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluna, joka on yleisin kokemuksen tutkimustapa. Tutkimukseen osallistui 10 haastateltavaa. Haastateltavat olivat sekä miehiä että naisia. Ikähaarukka oli laaja, kuten myös työkokemus niin alalla kuin toimeksiantajan palveluksessa.
Tutkimustulokset ovat linjassa teoreettisen viitekehyksen asettamiin ennakko-odotuksiin. Haastateltavat kokivat suurimmiksi haasteiksi työergonomian, sosiaalisten suhteiden vähentymisen työpaikalla sekä puutteellisen ohjeistuksen. Henkilötasolla haasteiksi koettiin työpäivän tiiviys, tauotus ja sosiaalisten suhteiden ylläpito. Positiivisena asiana koettiin ylivoimaisesti joustavuus ja keskeytyksien vähentyminen, joiden ansiosta tehokkuus parani. Kokonaisuutena etätyöskentely koettiin hyvänä mahdollisuutena ja positiivisena kokemuksena. Lisäksi etätyöskentelyn koettiin olevan merkittävä työhyvinvointia edistävä asia.
Tutkimustulosten perusteella laadittiin kehitysehdotuksia, jotka mahdollisesti tulevaisuudessa auttavat toimeksiantajaa kehittämään toimintaansa entistä sopivammaksi etätyön näkökulmasta. Kehitysehdotukset painottuvat edellä mainittuihin haasteisiin sekä tiimi- että henkilötasolla, muun muassa ergonomiaan panostamisen osalta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys ja tutkimusosio muodostuu ajankohtaisista etätyön sekä työhyvinvoinnin kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluna, joka on yleisin kokemuksen tutkimustapa. Tutkimukseen osallistui 10 haastateltavaa. Haastateltavat olivat sekä miehiä että naisia. Ikähaarukka oli laaja, kuten myös työkokemus niin alalla kuin toimeksiantajan palveluksessa.
Tutkimustulokset ovat linjassa teoreettisen viitekehyksen asettamiin ennakko-odotuksiin. Haastateltavat kokivat suurimmiksi haasteiksi työergonomian, sosiaalisten suhteiden vähentymisen työpaikalla sekä puutteellisen ohjeistuksen. Henkilötasolla haasteiksi koettiin työpäivän tiiviys, tauotus ja sosiaalisten suhteiden ylläpito. Positiivisena asiana koettiin ylivoimaisesti joustavuus ja keskeytyksien vähentyminen, joiden ansiosta tehokkuus parani. Kokonaisuutena etätyöskentely koettiin hyvänä mahdollisuutena ja positiivisena kokemuksena. Lisäksi etätyöskentelyn koettiin olevan merkittävä työhyvinvointia edistävä asia.
Tutkimustulosten perusteella laadittiin kehitysehdotuksia, jotka mahdollisesti tulevaisuudessa auttavat toimeksiantajaa kehittämään toimintaansa entistä sopivammaksi etätyön näkökulmasta. Kehitysehdotukset painottuvat edellä mainittuihin haasteisiin sekä tiimi- että henkilötasolla, muun muassa ergonomiaan panostamisen osalta.