Ikkunat osana kiertotaloutta
Ikonen, Linda (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120325939
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120325939
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Metropolia Ammattikorkeakoulun toimeksiannosta. Työ on osa HYPPY-hankkeen kirjallista osiota, jonka hankekonsortioon Metropolia Ammattikorkeakoulu kuuluu. Kirjallisuusselvityksen tarkoituksena oli koota olemassa olevat ja soveltamismahdollisuuksia omaavat käyttökohteet rakennussektorin tuottamalle ikkunajätteelle. Ikkunajätteessä keskitytään tarkemmin ikkunalasin hyödyntämiseen. Työ toimii myös perustiedon lähteenä kiertotaloudesta sekä tarkastelee sitä rakennusjätteen näkökulmasta.
Rakennusosat ja materiaalit kiertoon – kokeilulla uutta liiketoimintaa -hankkeen (HYPPY) tarkoituksena on kehittää Suomen kunnille toimintamalleja, jotka tähtäävät purkujätteiden materiaali- ja purkuosien parempaan kiertoon. Toimintamalleja etsitään ja kehitetään konkreettisten kokeilujen avulla, joita tukee teoreettiset taustaselvitykset. Tämä työ on osa HYPPY-hankkeen teoreettista osiota.
Rakennussektori on toiseksi suurin jätteentuottaja Suomessa. Syntyvien jätemassojen paljous, materiaalien moninaisuus ja niiden sekoittuminen keskenään hankaloittavat uudelleenkäyttöön saamista. Ikkunalasijätteen kierrättäminen asettaa omat haasteensa materiaalin herkän pirstoutumisen takia. Uusien innovaatioiden tarpeeseen pyritään vastaamaan käynnistämällä uusia hankkeita ja tutkimuksia. Tällä hetkellä kiertotalouden edistämistä hankaloittaa maailman epävakaa tila, jossa COVID-19 pandemia ja Yhdysvaltojen presidentinvaalit järkyttävät maailmantaloutta ja normaaleja toimintatapoja elää.
Opinnäytetyössä on esitetty eri käyttökohdevaihtoehtoja ikkunalasijätteelle. Ennakko-odotuksista poiketen Suomessa on käytössä suurin osa olemassa olevista innovaatioista. Vaihtoehdoista tehtiin taulukkovertailu, jossa tarkastellaan ikkunalasin prosenttiosuutta tuotteessa, käsittelyssä syntyvää CO2 päästöjen määrää ja energiankulutusta. Parhaiten sijoittuvat jo käytössä olevat vaahtolasimurske, tasolasi, rakennuslaatta sekä ikkunan uudelleenkäyttö sellaisenaan. Kaikkiin tuotantoprosesseihin olisi mahdollista ohjata enemmän ikkunalasijätettä ja tämän toteutuminen vaatii jätteen syntypaikkalajittelun tehostamista. Ikkunoiden irrotus ja kierrätys tulisi olla ensimmäisiä purkukohteissa tehtäviä toimia, jotta materiaalien sekoittuminen keskenään saataisiin estettyä. Kehitettäviä innovaatiomahdollisuuksia on jätevedenpuhdistuksen hiekkasuodatuksen hiekan korvaaminen lasimurskeella, muovin ainesosien korvaajana ja saven lisäaineena toimiminen.
Rakennusosat ja materiaalit kiertoon – kokeilulla uutta liiketoimintaa -hankkeen (HYPPY) tarkoituksena on kehittää Suomen kunnille toimintamalleja, jotka tähtäävät purkujätteiden materiaali- ja purkuosien parempaan kiertoon. Toimintamalleja etsitään ja kehitetään konkreettisten kokeilujen avulla, joita tukee teoreettiset taustaselvitykset. Tämä työ on osa HYPPY-hankkeen teoreettista osiota.
Rakennussektori on toiseksi suurin jätteentuottaja Suomessa. Syntyvien jätemassojen paljous, materiaalien moninaisuus ja niiden sekoittuminen keskenään hankaloittavat uudelleenkäyttöön saamista. Ikkunalasijätteen kierrättäminen asettaa omat haasteensa materiaalin herkän pirstoutumisen takia. Uusien innovaatioiden tarpeeseen pyritään vastaamaan käynnistämällä uusia hankkeita ja tutkimuksia. Tällä hetkellä kiertotalouden edistämistä hankaloittaa maailman epävakaa tila, jossa COVID-19 pandemia ja Yhdysvaltojen presidentinvaalit järkyttävät maailmantaloutta ja normaaleja toimintatapoja elää.
Opinnäytetyössä on esitetty eri käyttökohdevaihtoehtoja ikkunalasijätteelle. Ennakko-odotuksista poiketen Suomessa on käytössä suurin osa olemassa olevista innovaatioista. Vaihtoehdoista tehtiin taulukkovertailu, jossa tarkastellaan ikkunalasin prosenttiosuutta tuotteessa, käsittelyssä syntyvää CO2 päästöjen määrää ja energiankulutusta. Parhaiten sijoittuvat jo käytössä olevat vaahtolasimurske, tasolasi, rakennuslaatta sekä ikkunan uudelleenkäyttö sellaisenaan. Kaikkiin tuotantoprosesseihin olisi mahdollista ohjata enemmän ikkunalasijätettä ja tämän toteutuminen vaatii jätteen syntypaikkalajittelun tehostamista. Ikkunoiden irrotus ja kierrätys tulisi olla ensimmäisiä purkukohteissa tehtäviä toimia, jotta materiaalien sekoittuminen keskenään saataisiin estettyä. Kehitettäviä innovaatiomahdollisuuksia on jätevedenpuhdistuksen hiekkasuodatuksen hiekan korvaaminen lasimurskeella, muovin ainesosien korvaajana ja saven lisäaineena toimiminen.