Esimiestyön vaikutus työhyvinvointiin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mikä merkitys esimiestyöllä on työntekijöiden ja työyhteisön työhyvinvoinnin kannalta ja millaista on työhyvinvointia tukeva esimiestyö. Lisäksi haluttiin selvittää, mitä ominaisuuksia esimieheltä vaaditaan ja mitä keinoja esimiehellä on työhyvinvoinnin tukemiseksi.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui kahdesta suuremmasta kokonaisuudesta: työhyvinvoinnista ja esimiestyöstä. Työhyvinvointiin liittyvässä osiossa esiteltiin työhyvinvoinnin määritelmiä ja käsiteltiin työhyvinvointia sekä yksilön että työyhteisön näkökulmasta. Koska lainsäädäntö asettaa työhyvinvoinnille jonkin verran raameja ja edellytyksiä, viitekehyksessä esiteltiin myös työhyvinvointiin liittyvää lainsäädäntöä. Esimiestyöhön liittyvässä osiossa käsiteltiin työhyvinvoinnin johtamista ja hyvää johtamista ylipäätään. Lisäksi siinä esiteltiin esimiehen työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen. Lähdeaineistona käytettiin pääasiassa työhyvinvointiin ja esimiestyöhön liittyvää kirjallisuutta ja internetlähteitä.

Työn kartoitusosiossa käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta. Kyselyllä selvitettiin vastaajien kokemuksia esimiestyön eri osa-alueiden vaikutuksesta heidän työhyvinvointiinsa. Kysely sisälsi kuusi osiota, jotka muodostuivat viitekehyksestä esille nousseiden teemojen perusteella. Osiot olivat: taustatiedot, esimiestyö ja johtaminen, omaan työhön liittyvät kysymykset, viestintä ja palaute, palkitseminen sekä muuta-osio. Kysely suunnattiin Metropolia Ammattikorkeakoulun liiketalouden tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Kyselyn perusteella selvisi, että vastaajat pitivät kaikkia esimiestyön osa-alueita tärkeinä ja olivat sitä mieltä, että esimiestyöllä on suuri vaikutus heidän työhyvinvointiinsa. Vastauksista kävi ilmi, että vastaajien iällä, työsuhteen laadulla ja työsuhteen pituudella ei ollut merkittävää vaikutusta vastauksiin eri ryhmien välillä.

Johtopäätöksinä pystyttiin toteamaan, että esimiestyön vaikutus työhyvinvointiin on suuri ja kaikki viitekehyksestä esille nousseet tekijät ovat tärkeitä työhyvinvoinnin kannalta. Jatkokehityksenä kyselyn voisi tehdä laajemmalla joukolle ja pidemmällä vastausajalla, jotta vastauksia ja vaihtelua saataisiin enemmän. Kyselyn voisi myös muokata kohdistettavaksi jonkun tietyn yrityksen henkilöstölle. Etenkin tämänhetkinen korona-tilanne huomioiden, työhyvinvointia olisi mielenkiintoista tutkia myös etätyön ja etätyönjohtamisen näkökulmasta.