Aerosolivälitteisten bakteerien leviämisen ehkäisy suuhygienistin vastaanotolla : Vertaileva tutkimus imukärkien välillä
Sunnari, Caroliina; Salenius, Laura (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120326058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120326058
Tiivistelmä
Hammashoidon toimenpiteiden aikana syntyvät aerosolit, sekä niiden välityksellä leviävät taudinaiheuttajat ovat merkittävä infektioriski niin suunhoidon ammattilaiselle kuin asiakkaallekin. Aihe on ajankohtainen etenkin viimeaikaisen COVID-19-pandemian vuoksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää perinteisen tehoimukärjen, ErgoFinger®️-tehoimukärjen ja syljenimun välisiä eroja aerosolien leviämisen ehkäisyssä. Tarkoitus oli tutkia, kuinka paljon bakteereita kasvaa suuhygienistin työtilan eri pinnoille asetetuilla verimaljoilla näitä eri imukärkiä käyttäessä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mikä imukärjistä on tehokkain vähentämään aerosolien välityksellä leviäviä bakteereita.
Opinnäytetyö oli luonteeltaan tutkimuksellinen opinnäytetyö, jonka tuotos oli opinnäytetyöraportti, jossa saadut tulokset on selkeästi analysoitu. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli suomalainen ErgoMedi Oy. Opinnäytetyö toteutettiin monialaisesti yhteistyössä suuhygienistiopiskelijoiden kanssa. Käytännön toteutus tehtiin Metropolia Ammattikorkeakoulun suunhoidon opetusklinikalla. Aineistoa kerättiin yhteensä neljänä eri päivänä kymmenen asiakkaan ultraäänipuhdistuksen aikana. Otanta tutkimuksessa oli kaiken kaikkiaan 78 verimaljaa, joista 8 oli kontrollimaljoja. Maljoilta laskettiin kokonaispesäkemäärä ja niiltä tarkasteltiin bakteeripesäkkeiden morfologiaa silmämääräisesti. Tyypillisimmät löydökset olivat eri grampositiiviset kokkibakteerit. Lasketut pesäkemäärät tilastoitiin Excel-taulukointiohjelmalla. Tulosten tilastollinen analyysi suoritettiin Social Science Statistic-tilasto-ohjelmalla käyttämällä Mann-Whitney U-testiä ja tulokset esiteltiin taulukoilla ja kuvaajilla.
Tulosten mukaan perinteisen tehoimukärjen ja ErgoFinger®️-tehoimukärjen välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa niiden kyvyssä ehkäistä aerosolien leviämistä. Kuitenkin ErgoFinger®️-tehoimukärkeä käytettäessä verimaljoilta lasketut pesäkemäärät olivat vähäisempiä. Sen lisäksi todettiin odotetusti, että syljenimun kyky vähentää aerosolikontaminaatiota oli tehoimukärkiä huomattavasti heikompi. Tulosten perusteella pesäkemorfologiassa eri maljojen välillä ei ollut silmämääräisesti havaittavissa suurempia eroja. Tutkimuksen perusteella ei voi tehdä johtopäätelmiä siitä, onko ErgoFinger®️-tehoimukärki perinteistä tehoimukärkeä tehokkaampi vähentämään aerosolikontaminaatiota. Tehdyn tutkimuksen virhelähteiden todettiin haittaavan tulosten luotettavuutta, mistä syystä jatkotutkimukset olisivat tarpeellisia todellisen tuloksen selvittämiseksi.
Opinnäytetyö oli luonteeltaan tutkimuksellinen opinnäytetyö, jonka tuotos oli opinnäytetyöraportti, jossa saadut tulokset on selkeästi analysoitu. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli suomalainen ErgoMedi Oy. Opinnäytetyö toteutettiin monialaisesti yhteistyössä suuhygienistiopiskelijoiden kanssa. Käytännön toteutus tehtiin Metropolia Ammattikorkeakoulun suunhoidon opetusklinikalla. Aineistoa kerättiin yhteensä neljänä eri päivänä kymmenen asiakkaan ultraäänipuhdistuksen aikana. Otanta tutkimuksessa oli kaiken kaikkiaan 78 verimaljaa, joista 8 oli kontrollimaljoja. Maljoilta laskettiin kokonaispesäkemäärä ja niiltä tarkasteltiin bakteeripesäkkeiden morfologiaa silmämääräisesti. Tyypillisimmät löydökset olivat eri grampositiiviset kokkibakteerit. Lasketut pesäkemäärät tilastoitiin Excel-taulukointiohjelmalla. Tulosten tilastollinen analyysi suoritettiin Social Science Statistic-tilasto-ohjelmalla käyttämällä Mann-Whitney U-testiä ja tulokset esiteltiin taulukoilla ja kuvaajilla.
Tulosten mukaan perinteisen tehoimukärjen ja ErgoFinger®️-tehoimukärjen välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa niiden kyvyssä ehkäistä aerosolien leviämistä. Kuitenkin ErgoFinger®️-tehoimukärkeä käytettäessä verimaljoilta lasketut pesäkemäärät olivat vähäisempiä. Sen lisäksi todettiin odotetusti, että syljenimun kyky vähentää aerosolikontaminaatiota oli tehoimukärkiä huomattavasti heikompi. Tulosten perusteella pesäkemorfologiassa eri maljojen välillä ei ollut silmämääräisesti havaittavissa suurempia eroja. Tutkimuksen perusteella ei voi tehdä johtopäätelmiä siitä, onko ErgoFinger®️-tehoimukärki perinteistä tehoimukärkeä tehokkaampi vähentämään aerosolikontaminaatiota. Tehdyn tutkimuksen virhelähteiden todettiin haittaavan tulosten luotettavuutta, mistä syystä jatkotutkimukset olisivat tarpeellisia todellisen tuloksen selvittämiseksi.