Väli- ja alapohjarakenteen valetun pintalaatan ja eristeen kosteuskäyttäytyminen
Reijonen, Matti (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426157
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin kahdessa työmaakohteessa pintalaatan valun aiheuttamaa kosteusrasitusta väli-ja alapohjarakenteelle. Tutkimuksiin kuului rakenteiden kosteuskäyttäytymisen seuranta pintamittaus-, näytepala-, porareikä-ja rakenteen hetkellinen mittausmenetelmä ja tilojen olosuhteiden seuranta. Toisessa kohteessa tutkimuksiin sisältyi rakenteessa mahdollisen mikrobikasvuston ja ammoniakin kehittymisen seuranta materiaalinäytteillä.
Rakenteille suoritettiin myös laskennallinen tarkastelu, johon kuului WUFI PRO 6.3 -ohjelmalla tehty kosteuskäyttäytymisen simulointi ja mikrobikasvuston kehittyminen Suomalaisen homemallin mukaan. Tarkastelun ja työmaaseurannan tuloksien vertailun pohjalta arvioitiin kosteuden myöhempää kehittymistä.
Kohde 1 on 1940-luvun kerrostalo muutosrakennuskohde, jossa tutkittiin välipohjarakennetta. Rakenteen epäpuhtauksia kehittymistä ja kosteuskäyttäytymistä seurattiin ennen pintalaatan valua ja jälkeen noin 100 päivän ajalta.
Kohde 2 on uudisrakennuskohde, jossa tutkittiin ryömintätilallisen alapohjan kosteuskäyttäytymistä. Rakenteen kosteuskäyttäytymistä seurattiin ennen pintalaatan valua ja jälkeen noin 47 päivän ajalta.
Pintavalu aiheutti molemmissa kohteissa riittävän kosteusrasituksen aiheuttaakseen haitallisien epäpuhtauksien kehittymiselle rakenteissa. Kohde 1:ssä rakenne oli luokiteltavissa mikrobivaurioituneeksi ja ammoniakkipitoisuudet kaksin- ja nelinkertaistuivat. Kohde 2:n rakenteeseen laskennallisessa tarkastelussa kehittyy mikrobivaurio. Rakenteiden epäpuhtaudet voivat aiheuttaa terveyshaittaa, jos rakenteesta on ilmayhteys huonetilaan.
Epäpuhtauksien syntyyn voidaan vaikuttaa työmaan kosteuden hallinnalla ja huomioimalla puhtausolosuhteet, ettei herkästi mikrobikasvuston käynnistävä materiaali altistu pintalaatan valun yhteydessä kosteudelle. Epäpuhtauksien leviämiseen rakenteesta voidaan vaikuttaa rakenteen tiiviydellä.
Rakenteille suoritettiin myös laskennallinen tarkastelu, johon kuului WUFI PRO 6.3 -ohjelmalla tehty kosteuskäyttäytymisen simulointi ja mikrobikasvuston kehittyminen Suomalaisen homemallin mukaan. Tarkastelun ja työmaaseurannan tuloksien vertailun pohjalta arvioitiin kosteuden myöhempää kehittymistä.
Kohde 1 on 1940-luvun kerrostalo muutosrakennuskohde, jossa tutkittiin välipohjarakennetta. Rakenteen epäpuhtauksia kehittymistä ja kosteuskäyttäytymistä seurattiin ennen pintalaatan valua ja jälkeen noin 100 päivän ajalta.
Kohde 2 on uudisrakennuskohde, jossa tutkittiin ryömintätilallisen alapohjan kosteuskäyttäytymistä. Rakenteen kosteuskäyttäytymistä seurattiin ennen pintalaatan valua ja jälkeen noin 47 päivän ajalta.
Pintavalu aiheutti molemmissa kohteissa riittävän kosteusrasituksen aiheuttaakseen haitallisien epäpuhtauksien kehittymiselle rakenteissa. Kohde 1:ssä rakenne oli luokiteltavissa mikrobivaurioituneeksi ja ammoniakkipitoisuudet kaksin- ja nelinkertaistuivat. Kohde 2:n rakenteeseen laskennallisessa tarkastelussa kehittyy mikrobivaurio. Rakenteiden epäpuhtaudet voivat aiheuttaa terveyshaittaa, jos rakenteesta on ilmayhteys huonetilaan.
Epäpuhtauksien syntyyn voidaan vaikuttaa työmaan kosteuden hallinnalla ja huomioimalla puhtausolosuhteet, ettei herkästi mikrobikasvuston käynnistävä materiaali altistu pintalaatan valun yhteydessä kosteudelle. Epäpuhtauksien leviämiseen rakenteesta voidaan vaikuttaa rakenteen tiiviydellä.