Työhyvinvointi kiinteistönvälitystyössä
Lindqvist, Emilia (2020)
Lindqvist, Emilia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426173
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää työhyvinvoinnin nykytilaa kiinteistönvälitysalalla toimivan kohdeyrityksen kahdessa toimipisteessä. Työhyvinvointikyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa, millä tasolla henkilöstön työkyky tutkimushetkellä oli ja minkälaisina johtaminen ja työyhteisö toimipisteissä koettiin. Tuloksia vertailemalla oli tarkoitus selvittää, oliko henkilöstön hyvinvoinnissa eroja toimipisteiden välillä. Tavoitteena oli tuottaa yrityksen johdolle ja esimiehille tietoa, jonka avulla henkilöstön työhyvinvointia pystytään kehittämään.
Opinnäytetyön viitekehyksessä perehdyttiin työhyvinvointiin yleisesti sekä sen fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja henkisiin osa-alueisiin. Viitekehyksessä keskityttiin erityisesti työkyvyn, johtamisen ja työyhteisön merkitykseen työhyvinvoinnin muodostumisessa. Lähteinä opinnäytetyössä käytettiin työhyvinvointia käsittelevää kirjallisuutta, lainsäädäntöä, aiempia tutkimuksia sekä aiheeseen liittyviä sähköisiä julkaisuja. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Työhyvinvointikysely toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kyselylomake lähetettiin sähköpostitse tarkastelun kohteeksi valittujen toimipisteiden kaikille työntekijöille, yhteensä 26 henkilölle. Näistä 21 vastasi kyselyyn.
Työhyvinvointikyselyn tulokset osoittivat työhyvinvoinnin olevan toimipisteissä kohtalaisen hyvällä tasolla. Työkyky koettiin yleisesti ottaen hyväksi. Ammattitaito oli hyvällä tasolla, ja sitä päästään myös jatkuvasti kehittämään. Työntekijät kokivat tekevänsä sisällöltään mielekästä, sopivan haasteellista työtä, johon pääsevät hyvin myös itse vaikuttamaan. Suurimpana hyvinvoinnin haasteena esille nousi työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Toimipistekohtaisia eroja löytyi erityisesti johtamisen ja työyhteisön osa-alueista. Toisessa toimipisteessä näihin oltiin keskimäärin toista toimipistettä tyytyväisempiä.
Opinnäytetyön viitekehyksessä perehdyttiin työhyvinvointiin yleisesti sekä sen fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja henkisiin osa-alueisiin. Viitekehyksessä keskityttiin erityisesti työkyvyn, johtamisen ja työyhteisön merkitykseen työhyvinvoinnin muodostumisessa. Lähteinä opinnäytetyössä käytettiin työhyvinvointia käsittelevää kirjallisuutta, lainsäädäntöä, aiempia tutkimuksia sekä aiheeseen liittyviä sähköisiä julkaisuja. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Työhyvinvointikysely toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kyselylomake lähetettiin sähköpostitse tarkastelun kohteeksi valittujen toimipisteiden kaikille työntekijöille, yhteensä 26 henkilölle. Näistä 21 vastasi kyselyyn.
Työhyvinvointikyselyn tulokset osoittivat työhyvinvoinnin olevan toimipisteissä kohtalaisen hyvällä tasolla. Työkyky koettiin yleisesti ottaen hyväksi. Ammattitaito oli hyvällä tasolla, ja sitä päästään myös jatkuvasti kehittämään. Työntekijät kokivat tekevänsä sisällöltään mielekästä, sopivan haasteellista työtä, johon pääsevät hyvin myös itse vaikuttamaan. Suurimpana hyvinvoinnin haasteena esille nousi työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Toimipistekohtaisia eroja löytyi erityisesti johtamisen ja työyhteisön osa-alueista. Toisessa toimipisteessä näihin oltiin keskimäärin toista toimipistettä tyytyväisempiä.