ETÄTYÖ POIKKEUSTILANTEESSA -KORONAVIRUKSEN AIHEUTTAMAN POIKKEUSTILANTEEN VAIKUTUKSET CASE-YRITYKSEN HENKILÖSTÖN TYÖKYKYYN
Sutinen, Roosa (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120526354
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120526354
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia koronaviruksen aiheuttamalla poikkeustilanteella on yrityksen henkilöstön työkykyyn etätöissä. Tutkimuksen avulla pyrimme kehittämään Case-yrityksen etätyökäytäntöjä. Etätyön kuormitustekijät, sekä työkykyä edistäneet tekijät oli tärkeää tunnistaa, koska kotona työskentely vaikutti tulleen jäädäkseen. Työkykyä tukevien etätyökäytänteiden kehittäminen, sekä tieto työkykyyn vaikuttaneista tekijöistä etätöissä olivat näin ollen lähtökohtana tutkimukselle.
Koronaviruspandemia pakotti monen yrityksen henkilöstön siirtymään täysipäiväisesti etätöihin. Myös kohdeyrityksessä siirryttiin täysipäiväiseen etätyöskentelyyn keväällä 2020. Poikkeustilanne vaikutti monen yrityksen liiketoimintaan. Avokonttorit ammottivat tyhjyyttään, ja monipaikkaiset työskentelytavat kehittyivät yrityksissä Suomessa huimaa vauhtia. Se on tarjonnut yrityksille tilaisuuden oppia etätyön hyödyistä, ja toisaalta näkemään etätyön haasteet.
Tämän opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu työkyvystä, professori Juhani Ilmarisen kehittämästä työkykytalosta, etätyön vaikutuksista työkykyyn, sekä koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutuksista. Aineistonkeruumenetelminä käytin esimiehille ja johdolle tehtävää haastattelua, sekä yrityksen henkilöstölle tehtyä kyselyä. Kysely, saate, sekä kutsu haastatteluun lähetettiin Whatsappissa. Haastattelu järjestettiin Teamsissä, ja kysely oli sähköinen.
Tuloksissa täysipäiväisen etätyön kuormittaviksi vaikutuksiksi työkykyyn ilmeni työn ja vapaa-ajan suhteen hämärtyminen, huonontunut tauotus, liian intensiivinen työtahti ja liian suuri työmäärä, työpäivien venyminen, sekä työnteon yksinäisyys. Vastauksissa pohdittiin myös työn ja vapaa-ajan suhteen korostumista. Henkilöstön työkykyä edistäneita ja tukeneita tekijöitä etätöissä poikkeustilanteen aikana olivat itsensä johtami-sen korostaminen, päivärytmin suunnittelu, mahdollisuus oman työpäivän rytmittämiseen, lisääntynyt vapaa-aika, työn tauotutuksen parantuminen, elämäntapojen parantuminen, sekä yhteydenpito työkavereihin. Yhteydenpito tapahtui Teams- sovelluksen välityksellä. Esimiesten ja johdon työkykyä kuormittaneita tekijöitä etätöissä poikkeustilanteen aikana olivat epävarmuus yrityksen tulevaisuudesta, huonontunut tauotus, sekä työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen. Haasteita aiheuttivat myös suurentunut työmäärä, itsensä johtamisen haasteet, normaalin yhteyden puute ihmisiin, sekä työyhteisön kaipuu. Esimiesten ja johdon työkykyä tukeneita ja edistäneitä tekijöitä olivat muiden, ja oman tiimin onnistumiset, viikottaiset keskustelut työyhteisön jäsenten kanssa, sekä esimiesvalmennuksissa sparraaminen. Etätyön tarjoamia mahdollisuuksia olivat työn tehokkuuden lisääntyminen, mahdollisuus työpäivän rytmittämiseen itselle sopivaan ajankohtaan, sekä yhteiset kävelypalaverit. Vastaajat kuvailivat etätyön eduiksi työn tehostumisen.
Koronaviruspandemia pakotti monen yrityksen henkilöstön siirtymään täysipäiväisesti etätöihin. Myös kohdeyrityksessä siirryttiin täysipäiväiseen etätyöskentelyyn keväällä 2020. Poikkeustilanne vaikutti monen yrityksen liiketoimintaan. Avokonttorit ammottivat tyhjyyttään, ja monipaikkaiset työskentelytavat kehittyivät yrityksissä Suomessa huimaa vauhtia. Se on tarjonnut yrityksille tilaisuuden oppia etätyön hyödyistä, ja toisaalta näkemään etätyön haasteet.
Tämän opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu työkyvystä, professori Juhani Ilmarisen kehittämästä työkykytalosta, etätyön vaikutuksista työkykyyn, sekä koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutuksista. Aineistonkeruumenetelminä käytin esimiehille ja johdolle tehtävää haastattelua, sekä yrityksen henkilöstölle tehtyä kyselyä. Kysely, saate, sekä kutsu haastatteluun lähetettiin Whatsappissa. Haastattelu järjestettiin Teamsissä, ja kysely oli sähköinen.
Tuloksissa täysipäiväisen etätyön kuormittaviksi vaikutuksiksi työkykyyn ilmeni työn ja vapaa-ajan suhteen hämärtyminen, huonontunut tauotus, liian intensiivinen työtahti ja liian suuri työmäärä, työpäivien venyminen, sekä työnteon yksinäisyys. Vastauksissa pohdittiin myös työn ja vapaa-ajan suhteen korostumista. Henkilöstön työkykyä edistäneita ja tukeneita tekijöitä etätöissä poikkeustilanteen aikana olivat itsensä johtami-sen korostaminen, päivärytmin suunnittelu, mahdollisuus oman työpäivän rytmittämiseen, lisääntynyt vapaa-aika, työn tauotutuksen parantuminen, elämäntapojen parantuminen, sekä yhteydenpito työkavereihin. Yhteydenpito tapahtui Teams- sovelluksen välityksellä. Esimiesten ja johdon työkykyä kuormittaneita tekijöitä etätöissä poikkeustilanteen aikana olivat epävarmuus yrityksen tulevaisuudesta, huonontunut tauotus, sekä työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen. Haasteita aiheuttivat myös suurentunut työmäärä, itsensä johtamisen haasteet, normaalin yhteyden puute ihmisiin, sekä työyhteisön kaipuu. Esimiesten ja johdon työkykyä tukeneita ja edistäneitä tekijöitä olivat muiden, ja oman tiimin onnistumiset, viikottaiset keskustelut työyhteisön jäsenten kanssa, sekä esimiesvalmennuksissa sparraaminen. Etätyön tarjoamia mahdollisuuksia olivat työn tehokkuuden lisääntyminen, mahdollisuus työpäivän rytmittämiseen itselle sopivaan ajankohtaan, sekä yhteiset kävelypalaverit. Vastaajat kuvailivat etätyön eduiksi työn tehostumisen.