Toimivalla vuorovaikutuksella työhyvinvointia - Toimintapiste työyhteisön onnistuneen vuorovaikutuksen edistämiseksi

Abstract

Elinajanodotusten kasvaminen, työurien pidentyminen ja niiden pirstaloituminen aiempaa lyhyempiin työsuhteisiin sekä odotukset jatkuvasta oppimisesta asettavat vaatimuksia työyhteisöjen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemisesta. Työelämän nopea tempoinen rytmi ja kasvaneet vaatimukset osaamistasosta, innovatiivisuudesta sekä tuloksellisuudesta haastavat työn tekemisen lisäksi myös työhyvinvoinnin johtamisen nostaen työhyvinvoinnista huolehtimisen yhdeksi esimiestyön keskeisimmäksi osaksi. Työhyvinvointi syntyy kokonaisuudesta, joka on kaikkien työyhteisön jäsenen vastuulla. Työelämävalmiudet, kokemukset sekä työyhteisön jäsenten oma persoonallisuus ovat kaikki osatekijöinä työyhteisön vuorovaikutustilanteissa, jotka ovat perustana yhteisöllisyydelle ja työhyvinvoinnille.

Opinnäytetyö tarkastelee sekä yksilön että esimiestyön vastuuta työhyvinvointia edistävästä vuorovaikutuksesta. Työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi tarvitaan useita työelämätaitoja ja valmiuksia, joista useat henkilöityvät työntekijän kykyyn vastaanottaa palautetta, kuunnella ja ratkaista ongelmia. Opinnäytetyön keskeiseksi osa-alueeksi on nostettu vuorovaikutustaidot ja esimiehen vastuu työyhteisön toimivasta vuorovaikutuksesta. Tavoitteena oli kehittää osallistava vuorovaikutustaitoja edistävä toiminnallinen piste, jossa toiminnan kehittyminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, jokaisen osallistujan pohtiessa ja yhteisesti ratkaistaessa työyhteisön ristiriitatilannetta.

Kehittämistyön tarve nousi esille Valte hankesuunnitteluun liittyen ja toimintapisteen ideointi tapahtui yhteistyössä hankesuunnittelijaryhmän kanssa. Opinnäytetyön tietoperusta on muodostettu työhyvinvointia ja vuorovaikutustaitoja käsittelevien aiempien tutkimusten ja kirjallisuuden perusteella. Tutkimus toteutettiin toiminnan kehittämiseen tähtäävänä toimintatutkimuksena, jossa pilottiryhmä pilotoi työhyvinvointipisteeseen laaditun vuorovaikutuksellisen roolitetun tehtävän. Tutkimusmenetelmänä käytettiin havainnointia sekä pilotointiin osallistujien kirjallista palautetta.

Keskeisinä tuloksina havaittiin, että työhyvinvoinnin merkitys työyhteisön toimivuudelle ja tuloksellisuudelle on selkeästi ymmärretty. Hyviä vuorovaikutustaitoja pidetään yleisesti tärkeinä ja nykyään etenkin esimiehiltä odotetaan hyvää ja selkeää vuorovaikuttamista. Tästä huolimatta yhteyttä epäonnistuneen vuorovaikutuksen ja työhyvinvointivajeen ja jo syntyneiden ristiriitojen välillä ei välttämättä tunnisteta, vaan vajeen syitä etsitään muista syistä.

Toimintatutkimuksen tuloksiin nojaten kehitettiin toiminnallinen piste, joka mahdollistaa vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisen sekä ohjaa kiinnittämään huomiota työyhteisön toimivaa vuorovaikutusta heikentäviin ja edistäviin tekijöihin. Toimintapiste on hyödynnettävissä erillisenä harjoituksena työyhteisöön vietynä tai sen voi liittää osaksi koulutuksellista kokonaisuutta, jossa se toimii yhtenä yksittäisenä osa-alueena. Jatkossa toimintapistettä on syytä muokata kulloiseenkin ajankuvaan sopivaksi ja kehittää suuntaan, jossa jokainen osallistuja voi osallistua pisteen toimintaa sujuvasti verkon välityksellä.

Asiasanat: Työhyvinvointi, työelämävalmiudet, vuorovaikutustaidot, työhyvinvoinnin johtaminen