Nuorten sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen Helsingin kaupungin nuorisopalveluissa
Viertokangas, Jenni (2020)
Viertokangas, Jenni
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726490
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726490
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten nuorten sosiaalinen osallisuus huomioidaan Helsingin kaupungin nuorisopalveluissa ja millaista toimintaa nuorisopalveluissa tulisi tarjota, jotta nuoret saisivat kokemuksia sosiaalisesta osallisuudesta. Opinnäytetyön aihe liittyy vahvasti Helsingin kaupungin kaupunkistrategiaan 2019-2020, jossa yksi kärkihankkeista on nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuuden vahvistaminen. Sosiaalinen osallisuus on ihmisen henkilökohtaiseen kokemukseen ja tunteisiin perustuva osallisuuden alue, jota vahvistamalla voidaan saada lisättyä osallisuutta (Leeman & Kuusio & Hämäläinen 2015).
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa aineistoa on kerätty ryhmähaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui yhteensä 14 nuorisotyöntekijää Helsingin kolmesta eri nuorisotyön toimialueelta. Haastatteluihin osallistuneet nuorisotyöntekijät tekevät töitä nuorten kanssa moninaisesti ja eri painotuksilla. Aineisto analysoitiin käyttämällä teorialähtöistä aineiston analyysiä. Analyysista on tehty johtopäätökset ja pohdinta, peilaamalla tuloksia opinnäytetyön teoriaan.
Opinnäytetyön tulosten mukaan sosiaalinen osallisuus on osa-alue, joka nuorisotyössä näkyy vahvasti mutta sitä ei arjessa mielletä erityisesti sosiaalisen osallisuuden toteuttamiseksi. Puhuessaan työstään nuorten parissa, nuorisotyöntekijät osoittivat ymmärrystä ja asiantuntemusta siitä, miten tärkeää nuorten osallisuuden huomioiminen ja nuorten kohtaaminen ovat. Työntekijöiden haastattelussa ilmeni, että nuorisotyöntekijät arvioivat kriittisesti sitä, että tuleeko heidän keksiä nuorille tekemistä ilman että nuoret ovat olleet mukana toiminnan suunnittelussa. Keskustelua herätti aktiivinen ja passiivinen osallisuus ja osallistujan rooli toiminnassa. Nuorisotyöntekijöiden mielestä, jokaiseen kohtaamiseen tulisi asennoitua niin että se on nuorelle merkityksellinen ja nuorisotyön vahvuudeksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä koettiin sen matala kynnys, vapaaehtoisuus ja tavoitettavuus.
Opinnäytetyön tuloksissa ilmenee, että nuorten sosiaalista osallisuutta on mahdollista lisätä nuorisopalveluissa nuorisotyöllisillä menetelmillä, erityisesti silloin kun työntekijä pohtii ennalta nuorten kohtaamisia ja nuoret osallistuvat toiminnan suunnitteluun.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa aineistoa on kerätty ryhmähaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui yhteensä 14 nuorisotyöntekijää Helsingin kolmesta eri nuorisotyön toimialueelta. Haastatteluihin osallistuneet nuorisotyöntekijät tekevät töitä nuorten kanssa moninaisesti ja eri painotuksilla. Aineisto analysoitiin käyttämällä teorialähtöistä aineiston analyysiä. Analyysista on tehty johtopäätökset ja pohdinta, peilaamalla tuloksia opinnäytetyön teoriaan.
Opinnäytetyön tulosten mukaan sosiaalinen osallisuus on osa-alue, joka nuorisotyössä näkyy vahvasti mutta sitä ei arjessa mielletä erityisesti sosiaalisen osallisuuden toteuttamiseksi. Puhuessaan työstään nuorten parissa, nuorisotyöntekijät osoittivat ymmärrystä ja asiantuntemusta siitä, miten tärkeää nuorten osallisuuden huomioiminen ja nuorten kohtaaminen ovat. Työntekijöiden haastattelussa ilmeni, että nuorisotyöntekijät arvioivat kriittisesti sitä, että tuleeko heidän keksiä nuorille tekemistä ilman että nuoret ovat olleet mukana toiminnan suunnittelussa. Keskustelua herätti aktiivinen ja passiivinen osallisuus ja osallistujan rooli toiminnassa. Nuorisotyöntekijöiden mielestä, jokaiseen kohtaamiseen tulisi asennoitua niin että se on nuorelle merkityksellinen ja nuorisotyön vahvuudeksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä koettiin sen matala kynnys, vapaaehtoisuus ja tavoitettavuus.
Opinnäytetyön tuloksissa ilmenee, että nuorten sosiaalista osallisuutta on mahdollista lisätä nuorisopalveluissa nuorisotyöllisillä menetelmillä, erityisesti silloin kun työntekijä pohtii ennalta nuorten kohtaamisia ja nuoret osallistuvat toiminnan suunnitteluun.