Varhaiskasvatuksen laadun arviointi Kirkkonummella
Kaarre, Kaisa (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826860
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826860
Tiivistelmä
Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on tapahtunut suuria muutoksia viiden viimeisen vuoden aikana. Varhaiskasvatusta ohjaavat vuonna 2018 voimaan tullut uudistunut varhaiskasvatuslaki sekä 2016 laadittu varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Näiden uudistusten jälkeen on tärkeää tietää, kuinka varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sisältöä toteutetaan tällä hetkellä varhaiskasvatuksen arjessa.
Opinnäytetyöni teoriaosa sisältää tietoa suomalaisen ja eurooppalaisen varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin viitekehyksestä. Kansallisen koulutuksen ja opetuksen arviointikeskuksella Karvilla on nykyään merkittävä rooli suomalaisessa varhaiskasvatuksen arvioinnista ja kehittämisestä. Vuonna 2018 Karvi toteutti valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelmien toimeenpanon arviointia koskevan kyselyn. Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatus ei ollut mukana Karvin toteuttamassa kyselyssä.
Opinnäytetyöni vastaa Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatuksen johtotiimin asettamaan toiveeseen selvittää varhaiskasvatuksen laatua kunnassa. Laadun arviointityön tueksi Kirkkonummella toteutettiin varhaiskasvatussuunnitelmien toimeenpanon arviointia koskeva kysely vuoden 2019-2020 vaihteessa Karvin laatimaa kyselyä hyödyntäen.
Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatuksen johto halusi saada tietoa varhaissuunnitelman perusteiden sisällöllisten tavoitteiden toteutumisesta, löytyikö Kirkkonummen ja Karvin tekemien kyselyjen vastauksissa yhtymäkohtia sekä oliko Kirkkonummella lastenhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien vastauksissa eroja. Kysely lähetettiin vastattavaksi kaikkiin Kirkkonummen kunnan alueen päiväkoteihin ja kaikille alueen perhepäivähoitajille. Kyselyyn vastasi 117 varhaiskasvatuksen opettajaa, 138 lastenhoitajaa, 12 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, 18 perhepäivähoitajaa ja 21 päiväkodinjohtajaa. Kyselyn toteuttamisessa ja tulosten analysoinnissa käytin määrällisen ja laadullisen tutkimuksen menetelmiä.
Kyselyn aineistosta nousi esiin Kirkkonummelaisen varhaiskasvatuksen vahvuuksina ohjauksen ja tuen saaminen pedagogisessa dokumentoinnissa, saatavilla oleva varhaiskasvatuksen erityisopettajan resurssi kasvatushenkilöstön tukena sekä tietotekniikan edistäminen ja tukeminen vasun mukaisen työn toteuttamisessa. Kyselyn tulosten mukaan kaikki Karvin raportissaan antamat varhaiskasvatuksen kehittämissuositukset vaativat kehittämistä myös Kirkkonummella. Lastenhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien vastauksissa selkeänä erona oli, että varhaiskasvatuksen opettajat kokivat lastenhoitajia paremmin tuntevansa eri varhaiskasvatussuunnitelmien tasot ja opettajat toivat arvioissaan vahvemmin esille, että varhaiskasvatussuunnitelmat tukevat heidän työtään.
Opinnäytetyöni teoriaosa sisältää tietoa suomalaisen ja eurooppalaisen varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin viitekehyksestä. Kansallisen koulutuksen ja opetuksen arviointikeskuksella Karvilla on nykyään merkittävä rooli suomalaisessa varhaiskasvatuksen arvioinnista ja kehittämisestä. Vuonna 2018 Karvi toteutti valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelmien toimeenpanon arviointia koskevan kyselyn. Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatus ei ollut mukana Karvin toteuttamassa kyselyssä.
Opinnäytetyöni vastaa Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatuksen johtotiimin asettamaan toiveeseen selvittää varhaiskasvatuksen laatua kunnassa. Laadun arviointityön tueksi Kirkkonummella toteutettiin varhaiskasvatussuunnitelmien toimeenpanon arviointia koskeva kysely vuoden 2019-2020 vaihteessa Karvin laatimaa kyselyä hyödyntäen.
Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatuksen johto halusi saada tietoa varhaissuunnitelman perusteiden sisällöllisten tavoitteiden toteutumisesta, löytyikö Kirkkonummen ja Karvin tekemien kyselyjen vastauksissa yhtymäkohtia sekä oliko Kirkkonummella lastenhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien vastauksissa eroja. Kysely lähetettiin vastattavaksi kaikkiin Kirkkonummen kunnan alueen päiväkoteihin ja kaikille alueen perhepäivähoitajille. Kyselyyn vastasi 117 varhaiskasvatuksen opettajaa, 138 lastenhoitajaa, 12 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, 18 perhepäivähoitajaa ja 21 päiväkodinjohtajaa. Kyselyn toteuttamisessa ja tulosten analysoinnissa käytin määrällisen ja laadullisen tutkimuksen menetelmiä.
Kyselyn aineistosta nousi esiin Kirkkonummelaisen varhaiskasvatuksen vahvuuksina ohjauksen ja tuen saaminen pedagogisessa dokumentoinnissa, saatavilla oleva varhaiskasvatuksen erityisopettajan resurssi kasvatushenkilöstön tukena sekä tietotekniikan edistäminen ja tukeminen vasun mukaisen työn toteuttamisessa. Kyselyn tulosten mukaan kaikki Karvin raportissaan antamat varhaiskasvatuksen kehittämissuositukset vaativat kehittämistä myös Kirkkonummella. Lastenhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien vastauksissa selkeänä erona oli, että varhaiskasvatuksen opettajat kokivat lastenhoitajia paremmin tuntevansa eri varhaiskasvatussuunnitelmien tasot ja opettajat toivat arvioissaan vahvemmin esille, että varhaiskasvatussuunnitelmat tukevat heidän työtään.