Puhelimitse tapahtuva hoidon tarpeen arviointi - Kehittämistyö terveyskeskuksessa
Niemelä, Reija; Rahkola, Anniina (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826822
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826822
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Rovaniemen terveyskeskuksessa työskentelevien sairaan- ja terveydenhoitajien kokemuksia puhelimitse tapahtuvasta hoidon tarpeen arvioinnista, sen ongelmista ja vahvuuksista sekä kerätä heidän ehdotuksiaan tehtäväkuvan kehittämiseksi. Tavoitteena oli laatia kehittämissuunnitelma yhdessä esimiesten kanssa tutkimuskysymyksiin saatujen vastausten pohjalta. Kehittämissuunnitelmalla edistettiin tehtäväkuvan kehittämistä terveyskeskuksessa siten, että potilaat saivat puhelimitse tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella, tekijästä riippumatta, mahdollisimman yhtenäistä, oikea-aikaista ja oikeatasoista hoitoa.
Työelämän kehittäminen tapahtui toiminnallisen opinnäytetyön avulla. Rovaniemen terveyskeskuksessa kerättiin tietoa etätyövälineiden avulla aivoriihimenetelmää käyttäen puhelintyötä tekeviltä sairaan- ja terveydenhoitajilta (n=9). Tämä aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tuloksista laadittiin raportti, jonka pohjalta esimiehet ryhtyivät laatimaan kehittämissuunnitelman. Näistä suunnittelupalavereista laadittiin muistiot, joita hyödynnettiin kehittämissuunnitelman laatimisen kuvauksessa.
Puhelimitse tapahtuva hoidon tarpeen arviointi ilmeni monimuotoisena ilmiönä. Tuloksista nousseet kehittämiskohteet olivat työhyvinvointi, resursointi, yhteiset käytännöt, henkilökohtainen osaaminen, työergonomia ja tukitoiminnot. Ne nivoutuivat toisiinsa muodostaen laajan kokonaisuuden. Jokainen kehittämiskohde vaati oman huomionsa ja suunnitelmansa, mutta kaksi pääkohtaa eli yhteiset käytännöt ja osaamisen vahvistaminen nimettiin strategisiksi työelämän kehittämiskohteiksi. Näillä pääkohdilla luotiin perusta kehittämistyölle ja käynnistettiin suunnitelman toteuttaminen työelämässä. Kehittämissuunnitelma laadittiin kokonaisuudessaan kaksi vuotiseksi. Covid-19-viruksen aiheuttama pandemia haastoi opinnäytetyön prosessia, asettaen kuitenkin samalla työn aiheen entistä ajan- kohtaisemmaksi.
Työelämän kehittäminen tapahtui toiminnallisen opinnäytetyön avulla. Rovaniemen terveyskeskuksessa kerättiin tietoa etätyövälineiden avulla aivoriihimenetelmää käyttäen puhelintyötä tekeviltä sairaan- ja terveydenhoitajilta (n=9). Tämä aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tuloksista laadittiin raportti, jonka pohjalta esimiehet ryhtyivät laatimaan kehittämissuunnitelman. Näistä suunnittelupalavereista laadittiin muistiot, joita hyödynnettiin kehittämissuunnitelman laatimisen kuvauksessa.
Puhelimitse tapahtuva hoidon tarpeen arviointi ilmeni monimuotoisena ilmiönä. Tuloksista nousseet kehittämiskohteet olivat työhyvinvointi, resursointi, yhteiset käytännöt, henkilökohtainen osaaminen, työergonomia ja tukitoiminnot. Ne nivoutuivat toisiinsa muodostaen laajan kokonaisuuden. Jokainen kehittämiskohde vaati oman huomionsa ja suunnitelmansa, mutta kaksi pääkohtaa eli yhteiset käytännöt ja osaamisen vahvistaminen nimettiin strategisiksi työelämän kehittämiskohteiksi. Näillä pääkohdilla luotiin perusta kehittämistyölle ja käynnistettiin suunnitelman toteuttaminen työelämässä. Kehittämissuunnitelma laadittiin kokonaisuudessaan kaksi vuotiseksi. Covid-19-viruksen aiheuttama pandemia haastoi opinnäytetyön prosessia, asettaen kuitenkin samalla työn aiheen entistä ajan- kohtaisemmaksi.