Mahdollisuutena HERKO-toiminta Lapin keskussairaalan leikkaus- ja anestesiayksikössä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia kuvaus keskeisistä asioista tukemaan HERKO-toiminnan käyttöönottoa Lapin keskussairaalan leikkaus- ja anestesiayksikössä. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää HERKO-toiminnan käynnistämisessä. Tietoperustassa käsittelimme lyhytkirurgisen potilaan hoitoprosessia, potilasvalintaa, hoidon laatua, potilasturvallisuutta, potilasohjausta sekä hoidon kustannuksia. Tutkimukseen osallistui henkilökuntaa viidestä suomalaisesta sairaalasta, joissa toimintamalli oli ollut käytössä jo useamman vuoden. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, benchmarking-vierailulla ja ryhmäkeskustelulla. Saatua aineistoa käsiteltiin käyttäen konstruktiivista lähestymistapaa. Aineisto analysoitiin laadullisella menetelmällä. Tutkimustulosten mukaan HERKO-toimintamalli koettiin pääosin hyvänä, koska potilaat kotiutuvat suoraan heräämöstä. Näin saadaan aikaan kustannustehokkuutta ja vuodeosastojen kuormitus vähenee. Potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa hoitoon HERKO-heräämössä. Ongelmalliseksi koettiin potilaiden ohjautuminen HERKOon. Tärkeimpinä tekijöinä HERKO-toimintamallin toimivuuteen mainittiin oikea potilasvalinta, moniammatillinen yhteistyö, potilasohjaus ja henkilökunnan ammattitaito. Johtopäätöksissä todettiin, että tulevaisuudessa uuden “Kuuman sairaalan” leikkaussali- ja heräämötilojen valmistuttua voidaan suunnitella HERKO-potilaiden hoidon tapahtuvan heräämössä. Vuodeosastojen kuormitus vähenee ja potilasturvallisuus lisääntyy. HERKO-toiminta mahdollistaa päiväkirurgisten potilaiden pidemmän seurannan heräämössä.

The purpose of this Master´s thesis was to address the key issues of the HERKO (discharge directly from the recovery room) operations to foster its introduction to the surgical and anaesthesia unit of the Lapland Central Hospital. The aim was to produce new information to be used to launch the HERKO operations. The theoretical basis of this study deals with the treatment of a short stay surgical patient, patient selection, quality of treatment, patient safety, patient guidance, and costs of treatment. Staff from the five Finnish hospitals where the operating model had been used for several years participated in the study. The research material was collected by using a Webropol survey, a benchmarking visit, and a group discussion. The collected data was processed by using a constructive approach. The material was analyzed by a qualitative method. According to the results of this thesis, the HERKO operating model was generally felt to be good since the patients would be discharged directly from the recovery room. In this way cost-effectiveness could be achieved and the load to the wards would reduce. The patients were satisfied with the treatment they received at a HERKO recovery room. Referral of the patients to HERKO was considered slightly problematic. In order to ensure best possible HERKO operations, the most important factors were reported to be exact selection of patients, multiprofessional cooperation, patient guidance, and professional competence of the staff. As a conclusion, it can be stated that in the future after the completion of the operating room and recovery facilities on the new annex of the Lapland Central Hospital, the coordination of the HERKO patients in the recovery room would most likely be possible. HERKO operations allow the day surgery patients in the recovery room to be monitored for a longer period of time.